Kumppaniblogi: Avio-oikeus ja omistajanvaihdos

Suomen avioliittolain lähtökohta on, että kummallakin puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toisen puolison nimissä olevaan omaisuuteen, ellei avio-oikeutta ole jollain tavalla poissuljettu. Avio-oikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aviopuoliso omistaisi osuuden kaikesta toisen puolison omaisuudesta. Avioliiton aikana omaisuus omistetaan nimiperiaatteen mukaisesti. Se, kenen nimissä omaisuus on, omistaa omaisuuden. Samaten kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan.

Kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan, tulee selvitettäväksi avioliiton vaikutus puolisoiden väliseen oikeussuhteeseen. Avioliiton päätyttyä, jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, toimitetaan omaisuuden ositus, jossa puolisoiden välillä mahdollisesti vallitseva varallisuusero tasoitetaan. Tällaista tasoitusta kutsutaan avio-oikeuden nojalla määräytyväksi tasingoksi. Tasingon maksuun velvollinen on puolisoista se, jolla on laskennallisesti enemmän varallisuutta. Mikäli puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tehdään omaisuuden erottelu.

Yritys saattaa muodostaa merkittävän osuuden, tai jopa valtaosan, yrittäjäpuolison varallisuudesta. Kun yrittäjän varallisuus on sidottu yritykseen tai sen osakkeisiin, voivat avioliittoon ja avio-oikeuteen liittyvät kysymykset vaikuttaa myös suoraan yrityksen tulevaisuuteen. Osituksessa yrityksen osakkeet huomioidaan tasingon määräytymisessä. On mahdollista, että osakkeita siirtyy tasinkona henkilölle, joka ei osallistu yritystoimintaan. Tällöin omistusrakenteen muuttuminen voi vaikuttaa negatiivisesti yritykseen esimerkiksi sitä kautta, että yrityksen päätöksenteko, strateginen toiminta ja jopa yrityksen jatkuvuus voi muuttua epävarmaksi.

Avioliitto-oikeudellinen ennakointi on tärkeä osa omistajayrittäjän oikeudellista suunnittelua.

Avioehtosopimus

Puolisoiden väliseen avio-oikeuteen voidaan vaikuttaa erilaisin sopimuksin. Avioehtosopimus on sopimus, jonka laatimalla puolisot voivat itse ottaa kantaa aviovarallisuussuhteeseensa. Avioehtosopimusta ei voi laatia yksipuolisesti, vaan sen laatiminen edellyttää kummankin puolison suostumusta. Avioehtosopimus voidaan allekirjoittaa jo ennen avioliiton solmimista ja sitä voidaan muuttaa avioliiton aikana. Avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa, jotta se on pätevä.

Avioehtosopimus onkin usein yrittäjän näkökulmasta tärkein keino rajata yritysvarallisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimuksella voidaan sopia esimerkiksi siitä, etteivät yrityksen osakkeet ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Myös yritystoiminnan tuotto sekä sijaan tullut omaisuus voidaan määrätä avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimuksella voidaan määrätä myös esimerkiksi siitä, ettei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison nimissä olevaan omaisuuteen.

Aina avioehtosopimuksen laatiminen ei ole helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Pitkän avioliiton jälkeen täysin poissulkeva avioehtosopimus voi olla toisen osapuolen kannalta kohtuuton tai soveltua huonosti aviopuolisoiden henkilökohtaiseen tilanteeseen muutoin. Avio-oikeudesta voi olla myös verotuksellisia etuja esimerkiksi toisen puolison kuollessa. On hyvä muistaa, etteivät avioehtosopimuksen vaikutukset rajoitu ainoastaan yritykseen liittyviin kysymyksiin. Avioehto voidaan laatia myös siten, että sen vaikutukset ovat erilaiset riippuen avioliiton päättymistavasta. Huolellisesti laadittu avioehtosopimus huomioi sekä yritystoiminnan asettamat vaatimukset että puolisoiden henkilökohtaisen tilanteen.

Muut avio-oikeuteen vaikuttavat sopimukset

Puolisoilla voi olla myös sellaista omaisuutta, josta ulkopuolinen taho on määrännyt, ettei aviopuolisolla ole siihen avio-oikeutta. Tällaisia kolmannen osapuolen määräyksiä voidaan tehdä esimerkiksi lahjakirjassa tai testamentissa, jolla yrityksen osakkeita siirretään jatkajalle. Yrityksen sukupolvenvaihdostilanteissa usein ajatuksena on turvata yritysomaisuuden pysyminen suvun parissa. Yritystoimintaa luovuttavalla taholla on usein intressissä se, että omaisuutta ei siirry perheen ulkopuoliselle taholle mahdollisen avioeron tai kuoleman kautta. Avio-oikeuteen vaikuttavat määräykset lahjakirjassa tai testamentissa sitovat saajaa ja hänen puolisoaan, mikäli asiakirjan muotomääräykset muutoin ovat kunnossa.

Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan muutoin, esimerkiksi vastikkeellisesti kauppana, ei saantoasiakirjassa voida sitovasti määrätä avio-oikeudellisista rajoitteista. Tällöin avio-oikeuden vaikutukset tulee huomioida muutoin, kuten puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella ja eri yhtiöoikeudellisilla toimenpiteillä, kuten osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen määräyksillä.

Osakassopimus ja yhtiöjärjestyksen määräykset

Yritystoiminnassa riskejä pyritään usein hillitsemään laatimalla osakassopimuksia. Osakassopimuksessa voidaan esimerkiksi velvoittaa osakas laatimaan avioehto, jolla yrityksen osakkeet suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle. On hyvä kuitenkin huomioida, että osakassopimus sitoo vain sopimuksen osapuolia eikä siihen kirjattu velvollisuus sido osakkaan puolisoa. Mikäli osakkaan puoliso ei suostu avioehtosopimuksen laatimiseen, ei osakassopimuksella voida asettaa puolisoa sitovia seuraamuksia.

Samalla, kun osakassopimusta laaditaan, on hyvä tarkistaa myös yritystä koskevassa yhtiöjärjestyksessä olevat määräykset ja tarvittaessa päivittää niitä. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä, joilla varaudutaan osakkeiden siirtymiseen erilaisissa tilanteissa. Lunastuslausekkeella voidaan esimerkiksi suojata sitä, ettei omistus siirry yrityksen ydinhenkilöiden ulkopuolelle. Yhtiöjärjestykseen sisällytetty lunastuslauseke voi turvata osakkeiden pysymisen halutulla omistajapiirillä myös silloin, kun osakkeita olisi siirtymässä kolmannelle.

Parhaimmillaan avioehtosopimus, osakassopimus ja yhtiöjärjestys tukevat toisiaan ja muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka tukee yrityksen omistusta ja sen säilyvyyttä halutulla tavalla.

Yhteenveto

Omistajayrittäjän avio-oikeudellinen suunnittelu on tärkeä osa yrityksen omistuksen suojaamista. Avio-oikeuden vaikutukset, avioehdon sisältö sekä osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen määräykset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla voidaan vähentää epävarmuutta ja tukea yrityksen jatkuvuutta erilaisissa elämäntilanteissa.

Jotta avio-oikeuden merkitys olisi osapuolille selkeä, on hyvä kääntyä asiantuntevan juristin puoleen. Kuten perheoikeudellisissa asioissa yleensä, myös avio-oikeuteen liittyvissä kysymyksissä ennakointi ja huolellinen suunnittelu tuovat parhaat lopputulokset. Kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää päätöksiä tehtäessä, jotta ratkaisut turvaavat sekä puolisoiden yksityisoikeudellista asemaa että yrityksen toiminnan jatkuvuutta ja omistusrakenteen selkeyttä.

Kirjoittaja

Kati Kyckling

varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
partner, Vestra Private Oy

Kati hoitaa yksityishenkilöiden laaja-alaisia toimeksiantoja erityisesti perhe- ja perintöoikeuteen liittyen. Hänen vahva osaamisensa perhe- ja perintöoikeuden saralla sekä henkilöverotuksen juridiikan parissa takaavat sen, että hän on rautainen ammattilainen alallaan. Katilla on pitkäaikaista kokemusta yksityishenkilöiden varallisuusoikeudellisiin kysymyksiin paneutumisesta ja riidanratkaisuun liittyvästä juridisesta neuvonnasta. Hän on edustanut yksityisasiakkaita mm. pesänjakajaprosesseissa ja muissa riitaisissa toimeksiannoissa.