Yrityskaupan verotuksesta
Veron myyntivoitosta maksaa se, joka myynnistä rahatkin saa eli se, jonka omaisuus on myyty. Jos myydään yrittäjän omistamat osakkeet, vaikka koko osakeyhtiö, verot maksaa yrittäjä itse. Jos myydään liiketoiminta ja siihen liittyvä liikeomaisuus, rahat saa yhtiö, joka maksaa myös verot. Toiminimessä edellisiä asioita ei tarvitse miettiä, sillä kauppatapa on aina vain ja ainoastaan liiketoimintakauppa.
Jos myydyt osakkeet tai yhtiöosuudet on omistettu yli 10 vuotta, kokonaisvero on 18,0 % – 20,4% ja, jos alle 10 vuotta vero on 24,0 % – 27,2%.
Veroa laskettaessa kauppahinnasta vähennetään ensin 40 % hankintameno-olettama, jos myyty kohde oli ostettu yli 10 vuotta sitten. Muussa tapauksessa siitä vähennetään 20%. Tämän jälkeen veroa lasketaan 30 % aina 30 000 euroon saakka. Kaikesta, mikä menee yli 30 000 euron, maksetaan veroa 34 %.
Esimerkki, kun kauppahinta on 100 000:
| Omistusaika | Alle 10 v. | Yli 10 v. |
| Hankintameno-olettama | 20 % | 40 % |
| Verotettava myyntivoitto | 80 000 | 60 000 |
| josta 30 000 ylittävä osuus | 50 000 | 30 000 |
| vero siitä 34 % | 17 000 | 10 200 |
| 30 000 alittava osuus | 30 000 | 30 000 |
| vero siitä 30 % | 9 000 | 9 000 |
| Verot yhteensä | 26 000 | 19 200 |
| Kokonaisvero | 26 % | 19,2 % |
Vero voi olla näitä pienempikin, jos osakkeiden hankintameno on ollut yli kymmenen vuoden tapauksessa enemmän kuin 40 % kauppahinnasta tai alle 10 vuoden tapauksessa yli 20 % kauppahinnasta. Tällöin kauppahinnasta vähennetään ensin todellinen hankintameno ja lopusta maksetaan veroa. Näin on melko harvoin asianlaita.
Yleensä myyjän on verotuksellisesti edullisempaa myydä osakkeet kuin toteuttaa realisointi myymällä ensin liiketoiminta ja sitten eri tavoin kotiuttaa myyntitulot. Näin on varsinkin, jos on kiire saada rahat omalle tilille. Ajan kanssa, pikkuhiljaa kotiuttamalla varoja yhtiöstä, tilanne voi olla päinvastainenkin. Yhtä vastausta ei ole.
Ostajalle on pääsääntöisesti verotuksen, rahoituksen ja riskien minimoinnin kannalta järkevämpää ostaa liiketoiminta kuin yhtiön osakkeet tai yhtiöosuudet. Osakkeiden hankintamenosta ei voi tehdä poistoja, kuten voi tehdä hankitusta kalustosta ja liikearvosta. Näin kovempi verotus osake- ja yhtiöosuuskaupassa aiheuttaa sen, että ostajan tulovirta on pienempi kuin mitä se olisi liiketoimintakaupassa.
Ostajalle koituva vero itse kaupasta on yleensä vain varainsiirtovero (1,6 % kauppahinnasta osakekaupassa ja yhtiöosuuskaupassa, kiinteistöissä 4 % vuonna 2016). Liiketoimintakaupassa ei tätäkään makseta, ellei kaupassa siirry osakkeita ja kiinteistöjä. Henkilöyhtiön yhtiöosuus ei ole arvopaperi, joten kaupasta ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa.
Kauppahinnat ovat pääsääntöisesti arvonlisäverottomia, joten sitäkään ei tarvitse murehtia. Kaupan toteuttamisesta maksetuista asiantuntijapalkkioista koituvan arvonlisäveron maksaa liiketoimintakaupassa myyjäyritys ja osakekaupassa ja yhtiöosuuskaupassa yrittäjä itse. Arvolisäveroja ei voi verotuksessa vähentää, jos käytetään hankintameno-olettamaa.
Jos kauppa tehdään muusta kuin käyvästä arvosta seurauksena saattaa olla peitellystä osingonjaosta tai lahjasta tai lahjan luonteisesta kaupasta koituvat verotusseuraamukset. Peitellystä osingonmaksusta veronkorotukset tulevat sekä myyjälle ja peitellyn osingon saajalle. Nämä riskit ovat selvitettävissä ja vältettävissä asiantuntijan verottajalle tekemällä ennakkoratkaisupyynnöllä. Jos ostaja on omaan perheeseen tai lähisukuun kuuluva, kannattaa selvittää sukupolvenvaihdokseen liittyvät huojennussäännökset, joita käsitellään kohdassa Sukupolvenvaihdos.
Liiketoimintakaupassa myyntihinnasta saadaan vähentää omaisuuden taseen mukaiset jäännösarvot. Goodwill-arvosta saatu kauppahinta on yleensä kokonaan verotettavaa tuloa myyjälle. Kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot ovat verotettavaa pääomatuloa, paitsi osakeyhtiöillä.
