Ajankohtaista

Omistajanvaihdoksen syyt ovat tärkeää tietoa niin myyjälle, ostajalle kuin rahoittajallekin.

Kun yrityksen omistaja on päätynyt luopumaan yrityksestään taustalla on aina erilaisia tekijöitä ja syitä. Samoin ostajalla on kiinnostukseensa omat -osin käänteisetkin- perusteensa. Yhtä kaikki; omistajanvaihdokseen olennaisena asiana kuuluu riittävä avoimuus myös yrityskaupan syistä. Niin myyjän kuin ostajan motiivit yrityskaupan toteuttamiseen on tärkeää olla osapuolten tiedossa, jotta mahdollisilta yllätyksiltä ja jälkiselvittelyiltä vältyttäisiin. Yhtä lailla rahoittaja tarvitsee tiedot omistajanvaihdoksen taustoista, miksi lopulta myyjä myy ja ostaja ostaa.

Myyntipäätös voi olla monen tekijän summa

Yrityksen omistaja on yleensä jo pitkään harkinnut yritystoiminnasta luopumista eikä päätös ole läheskään aina kovin helppo. Yritysmyynnin syynä on usein halu siirtyä jo ”vapaalle” pitkän, useita vuosia tai vuosikymmeniä kestäneen yrittäjäuran jälkeen. Mutta myynnin syynä voi olla myös muita tekijöitä, jotka ostajan ja rahoittajan on hyvä tietää. Onko myyjän tahtotilana edelleen yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen, joka on tyypillistä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa vai onko kyseessä enemmänkin kiinnostus yrityksestä saatavaan kauppahintaan? Vai onko taustalla tarve saada yritykseen esimerkiksi kasvua ja laajentumista varten uusia osaomistajia tai uusi pääomistaja ja sitä kautta lisää pääomia sekä osaamista?

Myyjän perusteilla yrityskauppaan, mutta varsinkin myyjän tuella yrityksen ostajalle on suuri merkitys yritystoiminnan jatkumisen onnistumiseen. Omista lähtökohdistaan riippuen myyjä voi sovittavalla tavalla tarjota osaamistaan ja verkostoaan esimerkiksi tietyn ajan uuden omistajan tueksi. Myyjän tuki voi olla myös taloudellista esimerkiksi osaomistuksen tai vaikkapa niin sanotun välirahoituksen tai muun rahoitustuen ja vakuuden muodossa.

Omistajanvaihdoksen rahoittajana pankki pyrkii aina ensinnäkin selvittämään myyjän ”juurisyyt” kaupalle ja hänen mahdolliset tarkoituksensa tukea yritystoiminnan ostanutta osapuolta. Mikäli syyt omistajanvaihdokseen eivät ole riittävän selkeitä tai rahoittaja ei muutoin onnistuisi saamaan riittävää selvyyttä yrityskauppaan johtavista syistä ja myyjän mahdollisesta tuesta ostajalle, rahoituksen saamisen edellytykset ovat todennäköisesti haastavammat. Tässä tilanteessa varmasti myös ostaja joutuisi tarkemmin harkitsemaan omistusjärjestelyn tarkoituksenmukaisuutta.

Ostopäätöksen tarkkaa harkintaa

Rahoittaja perehtyy mahdollisimman tarkoin yritykseen taloudelliseen tilaan ja toiminnan mahdollisuuksiin, mutta myös ostajan kykyyn toimia yritystoiminnan jatkajana ja kehittäjänä. Itse asiassa myös ostajan on syytä tehdä omista edellytyksistään avoin analyysi. Keskeisiä asioita ovat muun muassa motiivi ja motivaatio yrityksen hankintaan, ostajan koulutus, kokemus ja osaaminen yritystoiminnan jatkamiseen. Samoin ostajan oma kyky ja halu tukea taloudellisesti yrityskauppaa sekä yritystoiminnan jatkuvuutta ovat harkittavia asioita. Yritystoiminta on merkittävästi myös osaavan henkilöstön varassa, joten henkilöstön ja varsinkin yrityksen avainhenkilöiden sitoutuminen -yritystoiminnan jatkuvuuden turvaajana- uuteen omistajaan on aina tavalla tai toisella varmistettava. Luonnollisesti rahoittajana toimiva pankki selvittää vielä muun muassa yrityksen liiketoimintahistoriaa, liikeideaa sekä asemaa kilpailijakentässä, toki myös lukupuolta kannattavuuden, tase-aseman ja kassavirran osalta sekä ostajan suunnitelmia ja ennusteita tulevasta liiketoiminnasta tarvittaessa eri herkkyysanalyysein.

Myös myyjä on usein edelleen kiinnostunut yrityksen tulevaisuudesta uuden omistajan omistuksessa, varsinkin jos hän on esimerkiksi tehnyt elämäntyönsä perustamassaan yrityksessä, jonka palvelukseen on jäämässä tuttu henkilöstö ja yrityksen verkostoon tutut yhteistyökumppanit.

Onnistunut omistajanvaihdos on kaikkien etu

Vaikka kaupan osapuolet ovat ”eri puolella pöytää” niin omistajanvaihdoksen onnistumisessa intressit ovat yhtenevät. Kun omistajanvaihdos prosessina on eri osapuolille muutoinkin monin tavoin haastava ja työläs, sujuva ja avoin yhteistyö turvaa parhaiten omistajanvaihdoksen hyvän lopputuloksen ja yritystoiminnan jatkuvuuden.

Markku Fränti
Head of Corporate Advisory & CRA
Nordea, Business Banking Finland

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Kokoomateos pk-yritysten omistajanvaihdosilmiö julkaistiin valtakunnallisen omistajanvaihdosviikon yhteydessä keskiviikkona 2.11.2022 Omistajanvaihdoskonferenssissa Naantalissa.

 

Tulevan kolmen vuoden aikana yli 55-vuotiaista yrittäjistä 55 % aikoo luopua päävastuusta yrityksessään, joka toteutuessaan tarkoittaisi yli 7 000 omistajanvaihdosta pelkästään yrittäjän ikääntymisestä johtuen. Koska suurin osa yrityskannastamme on mikroyrityksiä, myös suurin osa omistajanvaihdoksista tapahtuu mikro- ja pk-yrityksissä. Suurten yritysten yrityskaupoista on paljon kansainvälistä tutkimusta, mutta pienempien yritysten omistajanvaihdoksista tietoa on vähemmän.

 

Suomi on profiloitunut positiivisesti eurooppalaisessa kontekstissa pk-yritysten omistajanvaihdosten edistäjänä ja siinä, että omistajanvaihdosten ekosysteemin kehittäminen pyrkii nojaamaan tutkittuun tietoon ja osaamiseen. Vuodesta 2017 Omistajanvaihdosfoorumi on koordinoinut valtakunnallista edistämistyötä.

 

”Pk-yritysten omistajanvaihdosilmiötä käsittelevä kokoomateos tarjoaa laajan läpileikkauksen tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden omistajanvaihdostietämyksestä. Tavoitteena on kiteyttää ja tehdä näkyväksi tutkittu tieto ja käytännön asiantuntemus pk-yritysten omistajanvaihdoksista ja niiden tilannekuvasta sekä edistämisestä Suomessa,” kertoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Anmari Viljamaa, toinen teoksen toimittajista

 

Lähes 400 sivun kokoomateoksessa 24 kirjoittajaa korkeakouluista, yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöistä sekä yksityisistä asiantuntijayrityksistä

Teoksen tuottamiseen osallistui 24 kirjoittajaa, jotka ovat toimineet pitkään teeman parissa. Artikkeleita ovat tuottaneet mm. eri korkeakoulujen, Finnveran, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Perheyritysten liiton asiantuntijat sekä yritysvälittäjät. Kirjan 23 artikkelia on jaettu neljän teeman alle: (1) Suomalainen omistajanvaihdosekosysteemi, (2) Kohti omistajanvaihdosta, (3) Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja (4) Omistajanvaihdoksen vaikutukset. Artikkelit käsittelevät mm. tilitoimistojen roolia pienten yritysten omistajanvaihdoksissa, earn out -menettelyn etuja ja haittoja, yrityksen arvonmääritystä, omistajastrategian merkitystä sukupolvenvaihdoksessa, ostamalla yrittäjäksi ryhtymistä, yrityksestä luopujan hyppyä tuntemattomaan sekä perheyritysten lasten sukupolvenvaihdosaikomuksia.

 

Teoksen toimittivat KTT Anmari Viljamaa ja KTT, dosentti Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK). Pk-yritysten omistajanvaihdokset on Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahvuusala ja pitkäaikainen tutkimuskohde.

 

”Teoksen julkaisu on osa Suomessa ensimmäistä kertaa toteutettavaa Omistajanvaihdosviikkoa. Teos kokoaa kattavasti omistajanvaihdostietämyksen yksiin kansiin ja tarjoaa varmasti paljon hyödyllisiä näkökulmia niin luopuville yrittäjille ja potentiaalisille jatkajille kuin yrittäjyyden edistäjille ja yhteiskunnan päättäjille”, toteaa Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen EK:sta

 

Teos on luettavissa Omistajanvaihdosfoorumin sivuilta: Pk-yritysten omistajanvaihdosilmiö 2022

 

Lisätietoja:

Tutkijayliopettaja, KTT Anmari Viljamaa,
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
p. 040 830 2397, [email protected]

 

Kaksi kolmesta perheyrityksen jatkajasta haluaa kasvattaa yritystään, ilmenee tuoreesta PwC:n kansainvälisestä Next Generation 2022 -tutkimuksesta. Noin 47 prosenttia jatkajista hakee kasvua uusilta toimialoilta tai markkinoilta.

Perheyritysten jatkajat eivät kuitenkaan halua kasvattaa yritystä hinnalla millä hyvänsä. He haluavat huomioida kasvussa aikaisempia sukupolvia enemmän vastuullisuuden ja kestävän kehityksen, niin sanottuja ESG (environment, social and governance) -ulottuvuuksia.

PwC:n tutkimus kertoo jatkajan halusta ja tavoitteista. Jatkajan arjen johtamisessa tulee kuitenkin vastaan erilaisia mutkia ja kysymyksiä. Kysymys siitä, mitä uudistetaan ja mitä säilytetään ovat varmasti läsnä muissakin yrityksissä, mutta perhesuhteet kietoutuvat yrityksen johtamiseen perheyrityksissä erityisellä tavalla.

Perheyrityksessä yritystoimintaan kietoutuvat perheen historia ja perheenjäsenten väliset suhteet. Parhaimmillaan tämä antaa myös energiaa ja luovaa voimaa perheyrityksen uudistamiselle.
Perheyrityksen jatkajan ja siitä luopujan pitkäjänteinen ja luottamukseen perustuva keskinäinen yhteistyö luo vankan sillan nykyisyydestä tulevaisuuteen. Keskinäinen yhteistyö edellyttää jatkajalta edellisten polvien työn ja hiljaisen tiedon arvostamista. Toisaalta edeltävän polven pitää antaa jatkajalle tilaa ja vapautta toteuttaa omia ideoitaan.
Perheyrityksen jatkaja joutuu tasapainoilemaan uudistamisen ja säilyttämisen välillä. Hänen pitää miettiä, missä yritys on onnistunut, mitä perinteitä kannattaa säilyttää ja mitä asioita voi kyseenalaistaa ja kehittää.

Joskus on hyvä myös pysähtyä, katsoa taaksepäin ja kysyä, millä toimintatavoilla perheyritys on menestynyt aikaisemmin. Usein perheyritysten vahvuuksia ovat henkilöstöstä huolehtiminen ja asiakkaiden kuuntelu.

Arvostus strategian toteuttamisen ehtona

Jotta jatkaja pystyy toteuttamaan uutta strategiaa, hänen pitää saavuttaa asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien arvostus. Tämä ei välttämättä tapahdu käden käänteessä. Perheyrityksissä on usein pitkiä työsuhteita. Olen kuullut jopa tarinoita, joissa henkilöstö on muistellut, miten he ovat aikoinaan vaihtaneet uuden toimitusjohtajan vaippoja tai todistaneet hänen uhmakohtauksiaan 3-vuotiaana.

Uudistaminen voi tarkoittaa myös jostakin luopumista. Panostaminen uuteen saattaa vaatia vanhan liiketoiminnan lopettamista tai myymistä. Jatkajalle tämä voi olla joskus vaikeaa, jos luopumisen kohteeseen liittyy tunteita tai pitkä historia. Esimerkiksi isoisän perustaman tehtaan alasajo pienellä paikkakunnalla voi olla jatkajalle raskas päätös, jolla on laajoja vaikutuksia.

Yrittäjämäisyys, innovatiivisuus, proaktiivisuus, riskin ottaminen ja vapaus toimia ovat tyypillisiä arvoja ja toimintatapoja, joilla uusikin johtaja vie perheyritystä eteenpäin. Joskus tarvitaan myös ripaus kärsivällisyyttä ja taitavaa pelisilmää, jotta uuden jatkajan unelmat toteutuvat.

 

Krista Elo-Pärssinen
johtava asiantuntija, Perheyritysten liitto

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain liitto ry (SYVL) valitsi 20.10.2022 Tampereella pidetyssä vuosikokouksessa uuden hallituksen.

 

Vanha hallitus jatkaa tehtäviään. Uutena hallitukseen valittiin Anneli Komi, jonka tehtävänä tulee olemaan yhdistyksen yhteistyösuhteet muiden organisaatioiden kanssa sekä jäsenhankinta. Yhdistyksen viestinnästä vastaavat edelleen Satu Kangas Mergera Partners Oy:stä, Meri Varkoi-Anhava Yrityspörssi Oy:sta. Varapuheenjohtajana jatkaa Juha Tall, sihteerinä Mika Haavisto, jäsenenä Jouni Latva-Pirilä Pirkanmaan Yritysvälitys Oy:stä, puheenjohtajana Juha Rantanen Suomen Yrityskaupat Oy:stä ja pöytäkirjantarkastajana Arto Kaukonen Fondarest Oy:stä.

Inflaatio ja energiakriisi ovat täällä – sen ovat huomanneet kaikki. Hinnat nousevat, mutta kuluttajien palkat eivät tule nousemaan yhtä nopeasti. Inflaatio ja energiakriisi tuovat elämään ikävää epävarmuutta ja syövät kuluttamista. Inflaatiota vastaan taistellaan koronnostolla ja näin kokonaiskysyntää vähentämällä. Nähtävissä on, että tässä tilanteessa myös yritysten investointihalukkuus vähenee korkojen noustessa. Tämä vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen, koska vaikutukset tulevat monesta suunnasta. Jos tässä tilanteessa on jotain positiivista, niin se, että Suomen inflaatio on euroalueella matalimpien joukossa ja tämä on eduksi Suomen kilpailukyvylle.

 

Epävarmuudenkin keskellä yritysten kannattaa ehdottomasti pohtia ja rakentaa tulevaisuutta.

Se on välttämätöntäkin. Potentiaali liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden luomiseen on suuri juuri nyt murroksen keskellä. Lisäksi vihreä siirtymä on tulossa ja yleisesti vastuullisuus kasvaa. Uudistumiselle näyttää olevan hyvät mahdollisuudet juuri nyt, kun markkinat ovat murroksessa. Oleellista on, että yritykset pystyvät tarttumaan mahdollisuuksiin ja olemaan muutoksen etulinjassa.

Toimin Finnverassa omistajanvaihdoksista vastaavana aluepäällikkönä. Finnveran rooli on rahoituksen keinoin mahdollistaa yhtiöiden kasvusuunnitelmien toteutumista. Näistä yksi keskeisistä on juurikin omistusjärjestelyjen rahoittaminen. Tänä vuonna olemme olleet mukana 669 yrityksen omistusjärjestelyssä 94 miljoonalla eurolla. Tämä on kappaleissa mitattuna 13 % maltillisemmin kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Rahoituksen lisäksi Finnvera viestii omistajanvaihdosten tärkeydestä ja toimii näin yrityskauppojen herättelijänä. Yrittäjillä on tärkeää olla tieto siitä, että hyville hankkeille löytyy kyllä rahoitus.

Omistajanvaihdosten on havaittu kasvattavan yhä useampaa pk-yhtiötä. Tästä syystä omistajanvaihdos onkin juuri tässä epävarmassa taloustilanteessa erinomainen mahdollisuus myyjälle ja ostajalle kääntää uusi sivu. Toisaalta myyjä näkee toimintansa jatkuvuuden ja ostajalle investointi tulevaan tarjoaa elinvoimaisen kasvualustan. Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa mahdollistuu toiminnan jatkuvuus, uudistuminen ja kasvu – nämä kaikki luovat parempaa tulevaisuutta myös kriisin keskellä.

Kannustankin kaikkia rohkeasti eteenpäin kasvun tiellä!

 

Anna-Mari Palo
Omistajanvaihdosten rahoitukseen erikoistunut aluepäällikkö, Finnvera

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Nobel-kirjailija Thomas Mannin Buddenbrookeista tuttu myytti, että ensimmäinen sukupolvi perustaa, toinen kehittää ja kolmas tuhoaa, on nyt rikottu Suomessa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tuoreen selvityksen mukaan useamman sukupolvenvaihdoksen tehneet perheyritykset panostavat yrityksen kehittämiseen useammin kuin muut. Kehittäminen liittyy sekä olemassa olevaan liiketoimintaan että uusiin avauksiin.

Useamman sukupolvenvaihdoksen tehneet perheyritykset myös kehittävät hallitus- ja johtoryhmätyötä enemmän kuin muut yritykset. Tämä antaa niille paremmat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa ja menestyä myös tulevaisuudessa.

 

Hyviä esimerkkejä sukupolvien yli kasvaneista ja kehittyneistä yrityksistä löytyy

Esimerkiksi perheyritys Oy Flinkenberg Ab, jossa toimitusjohtajana on 4. polven Christoffer Ehrnrooth ja talousjohtajana hänen veljensä Wilhelm Ehrnrooth.

Oy Flinkenberg Ab on vuonna 1921 perustettu tekniseen kauppaan erikoistunut perheyritys. 100-vuotias Flinkenberg työllistää kolmella paikkakunnalla noin 100 henkilöä ja sen liikevaihto on yli 65 milj. euroa.

Liikevaihdosta merkittävä osa tulee teräskaupasta ja teräksen jatkojalostuksesta. Yritys toimii myös maahantuojana ja tukkuliikkeenä laajalle valikoimalle erilaisia energiatuotteita, kuten aurinkoenergia- ja EV-latausratkaisuja sekä akkuja ja paristoja. Muita liiketoiminta-alueita ovat kemikaalit ja teollisuuskomponentit.

– Lyhyen tähtäimen tavoitteena meillä on olla Suomen suurin aurinkoenergian maahantuoja. Teräspuolella olemme tehneet määrätietoisia investointeja Keravan ja Valkeakosken toimipisteillä mm. toimitiloihin ja koneisiin.

Perheyrityksen kehittämisessä Christoffer Ehrnroothin punaisena lankana on pitkäjänteisyys ja kestävyys.

– Kestävä liiketoiminta on meille tärkeää. Sen keskiössä on luonnonvarojen kestävä, vastuullinen käyttö ja tuotevastuu koko elinkaaren ajalta. Tämä ohjaa myös tuotanto- ja logistiikkaratkaisujamme.

Pitkäjänteisyys liittyy myös hyviin ja luottamuksellisiin kauppasuhteisiin, joita perheyrityksessä on aina vaalittu.

– Haluamme olla asiakkaillemme teollinen kumppani myös seuraavat 100 vuotta, toteaa Christoffer Ehrnrooth.

Useamman sukupolven perheyrityksissä on viisautta, joka on kertynyt yritykseen sukupolvien ja vuosikymmenten aikana. Menestyminen menneisyydessä ei kuitenkaan takaa loistavaa tulevaisuutta. Seuraavat 100 vuotta luodaan jatkuvalla uudistumisella.

Tule kuulemaan lisää Christoffer Ehrnroothin polusta perheyrityksen jatkajaksi ja yrityksen uudistumisesta Perheyritysten liiton sukupolvenvaihdosseminaariin 4.11.2022. Tilaisuus on osa Omistajavaihdosfoorumin järjestämää Omistajanvaihdosviikkoa.

 

Krista Elo-Pärssinen
Johtava asiantuntija, Perheyritysten liitto

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Suomessa on viime vuosina tehty lukuisia yrityskauppoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi Woltin myynti yhdysvaltalaiselle verkkokauppayhtiö DoorDashille tai Supercellin yrityskauppa ensin japanilaiselle Softbankille ja GungHo-peliyritykselle, ja sen jälkeen kiinalaiselle Tencentille. Tässä vain näkyvimmät esimerkit. Näiden lisäksi 2010-luvulla Suomessa on tehty yli 500 yrityskauppaa, jossa on ollut ulkomainen ostaja. Kysymys kuuluu, että minkälaisia hyötyjä ja muutoksia näissä yrityksissä on tapahtunut? Ymmärtääksemme yhteiskuntamme ja yritystemme asemaa kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää selvittää, miten ostettava yritys menestyy yrityskaupan jälkeen. Hyötyvätkö elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme yrityskaupoista vai korjaako joku muu voitot?

 

Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohderyhmiin -tutkimus

Business Finland on ollut rahoittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on tutkia yritysostojen roolia innovatiivisissa yrityksissä Suomessa ja lisäksi niitä yrityksiä, joihin on kohdistunut sekä Business Finlandin rahoitusta että TESI:n pääomasijoituksia. ETLA:n julkaiseman tutkimuksen (Ali-Yrkkö, J. et al. (2022): Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin, Etla Raportti 125) mukaan yrityksen innovatiivisuudella oli positiivinen yhteys ulkomaisten yritysten ostohalukkuuteen. Myös yrityskoolla oli merkitystä. Suuremmat yritykset päätyvät ulkomaisten ostajien ostokohteeksi pienempiä useammin. Lisäksi Business Finlandin ja pääomasijoittajien rahoitus, sekä patentit kasvattivat ulkomaisen ostajan kiinnostusta.

Tutkimuksen tilastoanalyysin mukaan ulkomaiseen omistukseen siirtymisellä ei ollut merkittäviä vaikutuksia arvonlisän, tuottavuuden, kannattavuuden eikä työllisyyden kehitykseen suhteessa verrokkiryhmään.  Toisin sanoen, osa yritysostoista onnistuu, osa epäonnistuu tai suunniteltuja synergiahyötyjä ei synny.

Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluosuudesta selvisi, että selvästi suurimmassa osassa haastatelluista tapauksista yrityskaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta t&k-toiminnan laajuuteen. Haastateltavat kertoivat, että t&k-toimintaa harjoitettiin yrityksissä yleensä suurin piirtein samassa mitassa kuin aiemminkin. Kiinnostavaa oli kuitenkin se, että yrityskaupat olivat useissa haastatelluissa yrityksissä vaikuttaneet t&k-toiminnan sisältöön. Haastatteluiden mukaan vahva brändi yleensä säilytettiin.

Voidaanko näistä tuloksista vetää johtopäätöksiä yrityskauppojen hyödyistä Suomen kansantalouteen? Selkeää näyttöä siitä, että yrityskaupalla olisi vaikutusta yritysten menestykseen ei saatu, joka tarkoittaa sitä, että jokainen yritysosto on erikoistapaus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja. Siksi on tärkeää panostaa synergiaetujen hyödyntämiseen yritysoston jälkeen. Myönteinen tulos oli se, että ostettujen yritysten t&k-toiminnassa ei tapahtunut suurta muutosta, jolloin sitä ei siirretty Suomesta pois yritysoston jälkeen. Aineettoman omaisuuden osalta näyttäisi siltä, että jos brändi ja tuotemerkki olivat vahvoja, niin silloin ne säilytettiin myös yrityskaupan jälkeen. Muussa tapauksessa ne ajettiin alas ja ostetun yrityksen tuotteet ja palvelut sulautettiin ostavan yrityksen brändin ja tuotemerkin kanssa.

Linkki raporttiin:
https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/yrityskaupat-ja-niiden-vaikutukset-kohdeyrityksiin/

 

Jari Hyvärinen
Business Finland

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Valtioneuvosto on 21.4.2022 tehnyt periaatepäätöksen yrittäjyydestä. Periaatepäätös on kokoava asiakirja, jonka tarkoitus on viestiä valtioneuvoston tahtotilaa yrittäjyyden edistämisessä sekä koota yhteen keskeisiä yrittäjyyden edistämisen toimia ja lähestymistapoja. Periaatepäätöksellä halutaan myös osaltaan vahvistaa yrittäjyyden roolia ja merkitystä hyvinvoinnin, myönteisen taloudellisen kehityksen, työllisyyden ja elinvoiman taustalla. Yrittäjyyden periaatepäätös on voimassa 31.12.2027 asti.

 

Periaatepäätös yrittäjyydestä linjaa keskeisimmät periaatteelliset ja pidemmän aikavälin tavoitteet ja toimet, joilla yritysten toimintaedellytyksiä voidaan tukea pitkäjänteisesti eri hallinnon aloilla. Periaatepäätös pohjautuu aiemmin laadittuun yrittäjyysstrategiaan, jossa tunnistettiin yrittämiseen liittyviä haasteita sekä toimia, joilla niihin voidaan vastata.

 

Yrittäjyyden periaatepäätös

Yrittäjyyden periaatepäätökseen, sen sisältöön, taustaan, valmisteluun, toimenpiteisiin ja seurantaan voi tutustua tarkemmin esimerkiksi tästä linkistä.

 

Periaatepäätökseen nostetut toimenpiteet ja panostusalueet koskevat useampia ministeriöitä, ja niiden toteutus edellyttää toimia läpi valtioneuvoston. Luonnollisesti toteutus edellyttää myös aktiivista vuoropuhelua hallinnon, yrityskentän, järjestöjen sekä kaikkien yrityspalvelutoimijoiden kesken. Perimmäisenä, kokoavana tavoitteena on lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomi on hyvä toimintaympäristö yrityksille. Tavoitteena on myös lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta kansainväliset osaajat ja opiskelijat haluavat työllistyä tai toimia yrittäjinä Suomessa sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten investointien kohdemaana.

 

Periaatepäätöksen toiminnallisena ytimenä ovat ministeriöiden ja sidosryhmien toimet kestävän kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseksi. Näitä toimenpidealueita periaatepäätöksessä on yhteensä kuusi kappaletta, joista yksi keskittyy nimenomaan omistajanvaihdoksiin:

”Onnistuneet, oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavat omistajanvaihdokset ovat yksi väylä uudistaa ja kasvattaa liiketoimintaa sekä turvata ja parantaa alueiden elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Ikääntyvien yrittäjien määrän lisääntymisen myötä lisääntyvät myös haasteet sopivien jatkajien löytämiseksi.”

”Paitsi ikääntyneiden yrittäjien yritystoiminnan jatkon turvaamiseksi, valmiutta ja kyvykkyyttä omistajanvaihdoksiin ja omistajuuden kehittämiseen tarvitaan yritys- ja yrittäjäkentässä muutenkin yritystoiminnan uusiutumisen ja kehittymisen mahdollistamiseksi ja yritysdynamiikan vahvistamiseksi.”

 

Toimenpidealueet

Omistajanvaihdoksiin liittyvinä käytännön toimenpidealueina periaatepäätös nostaa erityisesti esiin seuraavat kokonaisuudet, joihin hallitus omalta osaltaan haluaa olla aktiivisesti vaikuttamassa:

• Hallitusohjelma- ja kehysriihikirjausten, kotimaisen omistamisen ohjelman toimien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä toteuttaman Omistajanvaihdosfoorumin toimien lisäksi kiinnitetään omistajanvaihdoksissa huomiota myös liiketoiminnan jatkajiin. Jotta omistajanvaihdokset tapahtuvat mahdollisimman sujuvasti, tulee huolehtia, että jatkajien saatavilla on riittävästi jatkajaosaamista tukevaa jatkuvan oppimisen tarjontaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimesta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, kehitysyhtiöt)
• Vahvistetaan omistajanvaihdosnäkökulmaa yrityspalveluissa ja yritysneuvonnassa: palvelujen ja neuvonnan keinoin ja niille tarkoitetun käyttöalueen puitteissa edistetään yrityksen, sen prosessien, verkostosuhteiden, hallinnon ja omistajuuden kehitystä tavalla, joka tarvittaessa mahdollistaa yrityksen tai sen toiminnan hallitun siirtymisen joko yrityksen sisältä tai ulkopuolelta tulevalle toiminnan jatkajalle/jatkajille ja/tai omistajille. Suunnataan palveluja omistajanvaihdostilannetta lähestyvien ja omistajanvaihdoksen läpikäyneiden yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. (TEM, OKM, MMM, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, kehitysyhtiöt, kunnat, elinkeinoelämän järjestöt)

 

Mielestämme on arvokasta, että omistajanvaihdosten edistämisen tematiikka on vahvasti nostettu esille yrittäjyyden periaatepäätöksessä. Tämä antaa osaltaan kannustusta ja suuntaa sille monipuoliselle ja monitasoiselle yhteistyölle, jota onnistuneiden omistajanvaihdosten edellytysten jatkuva parantaminen edellyttää.

 

Omistajanvaihdosten edellytysten kehittäminen, kuten yritystoiminnan puitteiden parantaminen ylipäätäänkin, on nimenomaan yhteistyötä, johon tarvitaan mukaan kaikki yrittäjyyden toimijat, hallinto, yksityiset ja julkiset yrityspalvelut, yrittäjyyden järjestökenttä, opetus- ja tutkimussektori, sekä luonnollisesti yritykset, nykyiset ja tulevat yrittäjät, joiden varassa suomalainen yrittäjyys kehittyy, uudistuu, oppii ja vahvistuu.

 

Jaana Lappi
Neuvotteleva virkamies

Kari Alanko
erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrityksen omistajanvaihdos on yrittäjyyden opiskelijoiden kestosuosikki opinnäytteen aiheena. Omistajanvaihdokset tarjoavat loppumattoman lähteen hyville tutkimuskysymyksille ja aiheen tärkeys on vaivatonta perustella. Aina voi tehdä tutkimuksen esimerkiksi ov-prosessin tarkastelusta, omistajanvaihdoksen menestystekijöistä, prosessin syy-seuraussuhteista tai ov-prosessin eri toimijoiden keskinäisestä dynamiikasta.

Muutaman viime vuoden aikana LUT-yliopiston Yrittäjyyden DI-ohjelmassa omistajanvaihdosta on käsitelty monilla tavoilla: yritysostoja on tarkasteltu yrityksen kasvustrategiana ja mahdollisuutena strategiseen uudistumiseen. Useita töitä on tehty yritysostoprosessin systematisoinnista. Näissä tapauksissa ostaja on tehnyt tai tekemässä useita yritysostoja ja tavoitteena on luoda yritysostoihin liittyvää pysyvämpää osaamista organisaatioon. Osaaminen korostuu myös yritysostojen jälkeiseen integraatioprosessiin liittyvissä opinnäytteissä. Erityisesti näissä tutkimuksissa analyysi paranee, kun opiskelija pystyy syventymään johonkin tarkasti rajattuun ilmiöön. Siten esimerkiksi omistajaohjauksen muodostuminen ostettuun yritykseen yrityskaupan jälkeen on erityisen mielenkiintoinen tutkimusaihe ja lopputulos ei ole ennalta arvattava. Myös yritysten kulttuurisen sulauttamisen eli akkulturaation analyysi on tarjonnut uusia näkökulmia.

Luonnollisesti omistajanvaihdoksia on tutkittu myös perheyrityskontekstissa. Sukupolvenvaihdos on suhteellisen hyvin tutkittu aihe, mutta tehokkailla rajauksilla on edelleen mahdollista päästä eteenpäin. Niinpä opinnäytteissä analyysien kohteina on ollut esim. jatkajien keskinäiset suhteet, sukupolvenvaihdosprosessin käynnistäminen, ja vaikeudet saada luopuja luopumaan. Tyypillisesti sukupolvenvaihdostutkimuksissa omistavan perheen sisäinen vuorovaikutus ja dynamiikka korostuvat.

Edellisessä Omistajanvaihdosfoorumin blogissa Jari Huovinen nosti esiin tiimiyrittäjyyden omistajanvaihdoksissa ja ehdotti, että tiimillä voisi olla vaikutusta omistajanvaihdoksen onnistumiseen. Kyseisestä näkökulmasta on hämmästyttävän vähän tutkimusta, ja sitäkin vähemmän opinnäytteitä. Myös yrityskauppojen erityistapaukset kuten MBO-kaupat ovat yllättävästi teema, jota ei ole juuri tutkittu.

Pro gradu töiden tai diplomitöiden merkitys tutkimukselle on varsin rajallinen mutta on tärkeää huomata, että merkittävä osa opinnäytteistä tehdään todellisiin yrityksiin, joissa omistajanvaihdokseen liittyvät kysymykset ovat käsillä. Yrittäjyyden diplomitöiden tekijät ovat monesti yrittäjiä, yritysten omistajia, yrityksessä työskenteleviä asiantuntijoita tai yritystoiminnan tukiorganisaatioiden asiantuntijoita. Relevantin ja rikkaan aineiston saaminen on siten useimmiten varmistettu ja tutkimuksen tulosten luotettavuus merkittävästi parempi. Käytännön toimijoina he pystyvät varmistamaan, että heidän opinnäytteensä ei jää vain virtuaaliseen kirjahyllyyn pölyttymään vaan tulee hyödynnettyä käytäntöön jo tutkimuksen aikana.

Tutkimus hyötyy siitä, että tutkija tuntee tutkimuskohteensa tarkkaan ja yritystoiminnan kehittäminen hyötyy siitä, että kehittäminen tapahtuu analyyttisesti, nojaten tieteelliseen tietoon ja metodiin. Uuden tiedon tarve omistajanvaihdoksista on jatkuva. Opiskelijoiden opinnäytteet ovat osaltaan kattamassa tuota tarvetta.

 

Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.