Ajankohtaista

Suomen Yrityskaupoille 4 uutta Auktorisoitua yritysvälittäjää

Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto järjesti kolmannen valtakunnallisen Auktorisoitu yritysvälittäjä -tutkintokokeen. Suomen Yrityskaupat sai 4 uutta auktorisoitua yritysvälittäjää palvelukseenne.

AYV-tutkinnolla Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto varmistaa, yhdenmukaistaa ja kehittää yritysvälittäjien ammattitaitoa. Auktorisoitu yritysvälittäjä on osoittanut hyvän ammattitaitonsa ja osaamisensa liiton järjestämässä vaativassa kokeessa.

 

Kirjanlyhennettä AYV (Auktorisoitu Yritysvälittäjä), AFM (Auktoriserad Företags Mäklare) ja ABB (Authorized Business Broker) saavat tästä lähtien käyttää:
Juha Hotti, Rovaniemi
Mika Valtonen, Sastamala
Jussi Jokiniemi, Salo
Staffan Blom, Vaasa

 

Auktorisoiduksi yritysvälittäjäksi hyväksytyksi tuleminen edellyttää paitsi tutkintokokeessa menestymistä niin myös SYVL ry:n jäsenyyttä ja käytännön työkokemusta yritysvälittäjän työstä. Lisäksi kokelaan on osoitettava viisi referenssiä kolmenvuoden ajalta, joissa hän on toiminut yritysvälittäjänä. Kokeessa testaan tietoja ja taitoja yhdeksältä eri aihealueelta. Nämä ovat rahoitus, kauppa- ja sopimusoikeus, verotus, rahanpesun ja terrorismin estäminen, kiinteistökauppa, arvonmääritys, hyvä yritysvälitystapa, yritysvälityksen yleiset toimeksiannon ehdot ja omistajanvaihdoksiin yleisesti liittyvät kysymykset.  Osa kysymyksistä pohjautuu tietoon, joka on ammattilaisten keskuudessa yleisesti tunnettua, mutta ei kovin helposti löydettävissä mistään tietystä lähteestä.

Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry (SYVL) on vuonna 2002 perustettu voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää yritysvälittäjien ja omistajanvaihdosasiantuntijoiden yhteistyötä, perinteitä, arvostusta, ammattitaitoa, työtapoja ja menetelmiä sekä jäsentensä toiminnan edellytyksiä kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätietoja Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitosta ja yritysvälittäjien auktorisoinnista löydät sivuita www.syvl.fi

Suomen Yrityskaupat Oy:n kaikki auktorisoidut yritysvälittäjät:

Teollisuuspalvelu Oy yrityskaupoilla

Liiketoimintakaupan myötä Sipoossa toimivan Suomen Työvaatetukku/My Brands For You Oy:n liiketoiminta on siirtynyt 1.5 alkaen Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy:lle. Toiminta Sipoossa jatkuu ennallaan nykyisissä toimitiloissa.

Teollisuuspalvelu on aiemmin ollut Työvaatetukun maahantuomien tuotteiden jälleenmyyjä ja tehdyt yrityskaupat parantavat kilpailukykyämme ja valikoimaamme kasvavassa työvaatekaupassa.

http://www.mybrands.fi/fi
https://www.tyovaatetukku.fi/

 

Suomalainen yritysten omistajanvaihdosten ekosysteemi on nyt Euroopan parhaimmistoa, mutta entä tulevaisuudessa?

Suomen omistajanvaihdosten ekosysteemi on yksi Euroopan parhaista. Ja niin pitää ollakin, sillä yritysaineksemme vaatii sitä. Ekosysteemi ei kuitenkaan vielä riitä vastaamaan suomalaisen yrityskentän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, vaan se pitää päivittää seuraavalle tasolle.

Suomi on yksi maaseutuvaltaisimmista maista Euroopassa ja maaseutu on tyypillisesti vakaan yrittäjyyden aluetta. Uusia yrityksiä syntyy vähän, yritykset ovat sitkeitä ja niitä lopetetaan myös vähän. Omistajanvaihdospalveluiden hyvä haltuunotto on Suomessa tämän vuoksi erityisen tärkeää. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää maamme toimivaa ja vakaata liiketoimintaa esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköityessä.

Suomen menestyksen salaisuus

Suomalaisen omistajanvaihdosekosysteemin kehittämisessä on tehty paljon asioita oikein ja on useampikin syy siihen, miksi Suomesta on tullut tässä suhteessa mallimaa. Saan helposti listattua ainakin neljä syytä:

  • Yksityisten palveluntarjoajien rooli
    Ekosysteemimme erityispiirre on, että tunnistamme ja tunnustamme yksityisten palveluntarjoajien merkittävän roolin. Ulkomailla on esimerkkejä maista, joissa kuvitellaan, että julkiset tahot saavat hoidettua homman. Meillä ymmärretään, että eivät ainakaan yksin saa.
  • Yrittäjyyden pitkät perinteet
    Suomessa yrittäjyydellä on myös huomattavasti pidemmät perinteet kuin esimerkiksi Itä-Euroopan maissa, joissa ensimmäisen sukupolven yrittäjät ovat nyt eläköitymässä. Tämä on yksi syy siihen, miksi olemme edistyksellisiä omistajanvaihdoksissa.
  • Suomessa autetaan myös pieniä
    Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa omistajanvaihdospalvelut ulottuvat myös pienimpien yritysten omistajanvaihdoksiin. Se on aivan ratkaiseva asia, koska valtaosa yrityksistä on pieniä ja omistajanvaihdoksia tapahtuu kaiken kokoisissa yrityksissä.
  • Sähköiset markkinapaikat toimivat hyvin
    Suomessa myytäviä yrityksiä löytyy hyvin sieltä, mistä yritysten ostajat niitä todennäköisimmin etsivät eli netistä. Sähköisten markkinapaikkojen toimivuus puolestaan on paljon sen ansiota, että niitä ylläpitävät yksityiset toimijat osana liiketoimintaansa. Sen, missä on elanto ja omat rahat kiinni, on toimittava hyvin.

Miten ekosysteemi saadaan vastaamaan huomisen tarpeisiin?

Perushyvä omistajanvaihdosekosysteemimme on kypsä päivitettäväksi seuraavalle tasolle. Päivitetyssä versiossa tulisi olla tarjolla tasalaatuiset matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut eri puolilla Suomea. Avainsana tavoitteessa onnistumiseen on yhteistyö.

Näen, että vahva ekosysteemi rakentuu näiden neljän pilarin varaan:

  • julkiset toimijat
  • yksityiset toimijat
  • julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö
  • kehittämishankkeet.

Ensimmäinen askel, jonka jokainen omistajanvaihdosten parissa toimiva voi ottaa, on miettiä, mitä minä voisin tehdä eri tavalla, jotta homma menisi eteenpäin.

Pitkään kokemukseen ja tutkimustietoon pohjautuvat vinkkini eri toimijoille ovat:

  • julkiset toimijat – vahvistakaa yhteistyötä yksityisen toimijoiden kanssa
  • yksityiset toimijat – olkaa aloitteellisia julkisten toimijoiden suuntaan
  • kehittämishankkeissa työskentelevät – selvittäkää, miten toimintanne synkronoituu muiden ekosysteemin toimijoiden kanssa.

Suomessa on paljon kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään omistajanvaihdoksia. Jotta kaikki tämä kehittämistyö saataisiin täyteen potentiaaliinsa, toimijoiden olisi syytä olla tiiviimmin vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutusta lisäämällä kaikki hyötyisivät toistensa aikaansaannoksista, eikä kukaan tekisi ainakaan päällekkäistä työtä toisen toimijan kanssa. Ov-foorumilla on tässä tavoitteessa avainrooli ja paljon onkin jo tehty, mutta maaliin on vielä matkaa.

Ov-foorumin jatkuvuus ja alueellisen omistajanvaihdosten edistämistyön tulee jatkua. Marinin hallitus on tehnyt näistä päätöksen jo viime vuoden huhtikuun lopulla puoliväliriihessään, jossa se toteaa, että ”Kehitetään ja vakinaistetaan kansallinen ja maakuntatason omistajanvaihdoksia edistävä palveluntarjonta. Turvataan palvelun jatkuva rahoitus.” Tämä on loistava päätös. Se tulee tehdä todeksi ja pienten yritysten omistajanvaihdokset tekevät oman osuutensa kasvuyrittäjyyspolitiikan tavoitteista.

Juha Tall
varapuheenjohtaja, SYVL
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrityksen tärkein voimavara ja omistusjärjestelyn onnistuminen

Omistajanvaihdos on yritystoiminnasta luopuvien omistajien lisäksi iso muutos myös yrityksen henkilöstölle.  Henkilöstöllä saattaa yrityskaupan yhteydessä olla esimerkiksi huoli työpaikan pysyvyydestä, monesti kun yrityskaupan yhteydessä pyritään myös toimintojen tehostamiseen. Työntekijöillä saattaa olla myös hyvin vahva sitoutuminen yrityksen aikaisempiin omistajiin, jolloin siirtymistä uuden omistajan palvelukseen ei pidetä välttämättä aina mielekkäänä.  Yrityskulttuurin mahdollinen muuttuminen omistusjärjestelyn yhteydessä voi olla myös kriittinen tekijä; yritykselle tärkeät henkilöt saattavat pohtia haluavatko he jatkaa edelleen vai olisiko jo aika tehdä jotain muuta täysin uudessa työpaikassa.

 

Jo ennen yrityksen omistajanvaihdoksen toteuttamista osaavan henkilöstön sitoutumisesta huolehtiminen on tärkeää, koska yritystoiminnan arvo määräytyy varsinkin erityisosaamista edellyttävillä toimialoilla merkittävästi henkilöstön osaamisesta ja henkilöstön pysyvyydestä. Uuden omistajan keskeinen tavoite omistusjärjestelyssä on saada osaava henkilöstö pysymään yrityksen palveluksessa, jolla henkilöstöllä on osaamisensa lisäksi yleensä myös toimivat verkostot kaikkiin yrityksen toiminnan kannalta tärkeisiin yhteistyökumppaneihin.

 

Mikäli henkilöstön -ja varsinkin avainhenkilöiden- sitouttaminen omistajanvaihdoksen yhteydessä ei onnistuisi niin pahimmillaan yritykselle tärkeät henkilöt voivat siirtyä kilpailijalle, jolloin kriittisen osaamisen ja kokemuksen menettäminen aiheuttaisi erittäin hankalan tilanteen uusille omistajille. Yrityksestä lähtevän työntekijän mukana saattaa lisäksi samalla siirtyä muitakin yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä osaajia. Uusien henkilöiden kouluttaminen korvaamaan yrityksestä lähteneiden avainhenkilöiden osaamista vie aikaa, aiheuttaa tulonmenetyksiä ja kustannuksia.

 

Onnistunut henkilöstön sitouttaminen voi olla työhön ja työympäristöön liittyvää sekä taloudellisia etuja

Henkilöstön oikea-aikaisen sitouttamisen keinoja yleisellä tasolla ovat ilman muuta hyvä työilmapiiri ja johtaminen, kilpailukykyiset edut ja urakehitysmahdollisuudet. Myös luottamus uusiin omistajiin sekä usko työpaikan pysyvyyteen ovat arvostettuja asioita.

 

Edellä olevien asioiden lisäksi kannustavia sitouttamisen keinoja ovat tietyt henkilöstön taloudelliset edut. Kilpailukykyisen palkan lisäksi ne voivat olla yrityksen osakkeisiin perustuvia ratkaisuja, joissa sitouttamis- ja kannustinohjelmiin kuuluvat henkilöt saavat yrityksen osakkeita joko tietyllä alennuksella tai täysin vastikkeetta. Mikäli henkilö ei jatkaisi yrityksen palveluksessa vähintään sovittua ajanjaksoa – yleensä tiettyä määrää vuosia- hänen menettää sovitun edun. Sitouttamis- ja kannustinohjelmat voivat toki olla muitakin kuin osakepohjaisia ja vaihdella eri ura- ja elämänvaiheen mukaan (esimerkiksi tietty osuus voitonjaosta). Keskeistä kuitenkin on, että pelkästään ylimmän johdon sijasta yrityksen avainhenkilöitä tulisi sitouttaa riittävän laajasti myös eri toiminnoista ja eri tasoilta, jotta varmistetaan yrityksen kannalta kaikki tärkeät osa-alueet.

 

Osakasrahoitus tarjoaa ratkaisun rahoitukseen

Yleisesti sitouttamis- ja kannustinohjelmissa käytetään osakepohjaisia ratkaisuja, joissa edunsaajien tulee maksaa osakkeista tietty alennettu hinta sitoumuksin pysyä työnantajan palveluksessa tietyn ajan. Näiden ”alennuksella” ostettavien osakkeiden maksaminen varsin nopealla aikataululla saattaa edunsaajan elämänvaihe huomioiden olla haasteellista. Nordealla on tähän tarkoitukseen kehitetty osakasrahoitus-palvelu, joissa osakkeiden hankintaan on mahdollista saada tietyin edellytyksin rahoitusta joko ostettavia osakkeita tai muuta vakuutta vastaan. Tämä yrityskohtaisesti räätälöitävä osakasrahoituksen palvelumalli on mahdollistanut yrityksille paremmat edellytykset kannustin- ja sitouttamisratkaisujen toteuttamiseksi ja siihen osallistuville henkilöille toimivamman tavan rahoittaa tarjottujen osakkeiden hankinta.

 

Omistajanvaihdoksen onnistumisen varmistamiseksi toteutettava osakepohjainen kannustinohjelma voi monissa tapauksissa toimia myös yritystoiminnan myyville henkilöille, jolloin myös heillä on omistusjärjestelyn jälkeenkin taloudellinen intressi olla tukemassa uuden omistajan onnistumista. Ja hyvät henkilöstöedut kannustinjärjestelmineen voivat ylipäätään paremmin houkutella myös uusia avainosaajia varmistamaan uusille omistajille siirtyneen yrityksen onnistumista ja matkaa kohti kannattavaa kasvua.

 

Markku Fränti
Head of Corporate Advisory & Shareholder Finance
Nordea, Business Banking Finland

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Ylläpidä yrityksen kilpailukykyä!

Miksi muutoksen näkeminen on tärkeä kilpailukyvyn kannalta?
Viimeiset pari vuotta ovat olleet yritystoiminnalle erittäin haastavia. Useat ulkoiset tekijät ovat lisänneet epävarmuutta ja myös heikentäneet tiettyjen toimialojen kilpailukykyä. Vielä hetki sitten näytti siltä, että COVID-19 tilanne saadaan hallintaan ja paluu uutteen normaaliin odotti. Ennusteiden mukaan kansantalouden positiivinen vire olisi pitänyt edelleen jatkua. Lievää epävarmuutta oli nähtävissä sekä inflaation että koron nousun kautta. Lähtökohtaisesti yleinen ilmapiiri ja markkinaodotukset olivat positiivisen odottavia.

Yksi yö muutti tilanteen, ja se mitä ei uskottu tapahtuvaksi tapahtui. Venäjä käynnisti sotatoimet Ukrainassa helmikuussa ja sen seurauksena kaikki talousennusteet ovat menneet uusiksi. Lännen Venäjälle määräämät kauppapakotteet, poltto- ja raaka-aineiden hinnan nousu ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos heittävät nyt synkän varjon tulevaisuuden näkymiin. Liiketoimintaympäristö on todellakin muuttunut. Tämän seurauksena taloustieteilijät nostivat keskusteluun termin stagflaation, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.

Yllä kuvattua muutosta on varmasti vaikea ennustaa. Uskon, että oikean käsityksen pystyy muodostamaan vain melko harva yritys. Se onko tilannetta kyetty yrityksissä hyödyntää jää nähtäväksi.

Voiko yritys koskaan olla liian ketterä?
Nykypäivän yksi haasteista on niin oikean kuin vääränkin tiedon valtava määrä ja toisaalta sen erittäin helppo saatavuus. Milloin viimeksi olet muodostanut yrityksen liiketoimintaympäristön muutoksista lyhyen ja/tai pitkän tähtäimen suunnitelmat?

Ennakoidakseen tulevat muutostarpeet yrityksen pitää kyetä muodostamaan tilannekuva. Hyvän tilannekuvan muodostamista auttaa, jos yrityksessä toimitaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Tiedonkeruussa digitaaliset kanavat ja sähköiset työkalut ovat hyvä apu. Tilannekuva auttaa muutoksen näkemisessä ja kerätty tieto auttaa liiketoiminnan johtamisessa. Tieto ei yksin riitä vaan uuteen tilanteeseen pitäisi kyetä myös reagoimaan. Päätöksenteon pitää aina pohjautua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja ymmärrykseen. Yrityksen ketteryys auttaa sekä tekemään nopeita päätöksiä että helpottaa tarvittavien toimien toteuttamista.

Suurella yleisöllä on mielikuva, ettei iso yritys voi olla ketterä. Voidaan myös kysyä ovatko kaikki mikroyritykset, alle 10 henkilöä työllistävä, sitten ketteriä? Mielikuvissa startup yrityksien uskotaan automaattisesti olevan erityisen nopealiikkeisiä eli ketteriä.

Ketteryydelle on useita synonyymejä kuten nopeus, vilkkaus, nokkeluus, sukkeluus, terävyys, kepeys, nopsuus ja sirous (Wikipedia). Tuosta listasta poimittuna ketterän yrityksen toimintaa kuvata sana nopeus. Termi ketterä (agile) on ”kehitetty” 2000-luvun alussa kuvaamaan ohjelmistokehityksen toimintatapaa.

Miten kehittää liiketoiminnan ketteryyttä?
Mitä yrityksen ketteryys tarkoittaa? Yrityksen ja liiketoiminnan kannalta ketteryys on herkkyyttä havaita ja tulkita ympäristön muutoksia ja kykyä käytettävien resurssien joustavaan käyttöön. Ympäristöstä tulevat heikot signaalit ovat ensimmäisiä oireita tulevista muutostekijöistä tai tapahtumista. Asiakas on paras tiedon lähde ja heitä kannattaa aina ”kuunnella”. Erityisesti asiakkailla saatavissa, hiljaista tietoa.

Kilpailuedun säilyttäminen edellyttää, että yritys on ainakin joissakin asioissa parempi kuin kilpailijat tai potentiaaliset kilpailijat. Kilpailukykyyn vaikuttavat yrityksen dynaamiset kyvykkyydet, toimintatavat ja prosessit tai mahdolliset muut menestystekijät.

Tarkastelen seuraavana kilpailukykyä tuotekehityksen kautta. Tuotekehitysprosessi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: ideointiryhmän kokoaminen, huolellinen taustatyö ja analyysi, rikas ideoiden tuottaminen ja selkeät kriteerit. Tuotteistaminen varmennetaan tekemällä muutama prototyyppi, joilla tehdään idean testaus ja verifiointi. (Osterwalder ja Piqner, 2010). Kehitystyö kannatta pilkkoa riittävän pieniin osakokonaisuuksiin. Yrityksessä kerätään asiakas- ja käyttäjäpalautetta. Tehdään nopeita kokeiluja asiakkaan kanssa. Näin toimimalla saadaan nopeasti ”toimii – ei toimi” palaute.

Nopea tuotteistaminen voi tarkoittaa tuotteen/palvelun nopeaa markkinoille tuloa, nopeaa tuotteiden kiertoaikaa ja/tai nopeaa innovointia. Lähtökohtana uuden tuotteen/palvelun kehitystyö edellyttää hyvää asiakastuntemusta. Tuotteistamisen nopeutta mitataan yleensä sillä, kuinka nopeasti “idea” konseptoidaan ja tuotteistetaan myytäväksi tuotteeksi (Chen, J., R. R. Reilly, and G. S. Lynn, 2005). Hyödyntämällä nopeat kokeilut periaatetta, jossa tavoitteena on tuotteistaa pienin mahdollinen (MVP, minimun viable product) toimiva tuote tai palvelu.

Muutama kysymys pohdittavaksi:
– Tunnistako asiakkaan tarpeet?
– Vastaako yrityksen tuote- ja palveluportfolio muuttunutta markkinatilannetta?
– Miten yrityksen tuote- / palvelutarjonta uudistuu?
– Onko yritys ketterä?
– Mikä on yrityksesi kilpailukyky ja miten sitä ylläpidetään?

Kai Hänninen
Oulun yliopisto
yliopistotutkija, dosentti
040 5747 951
[email protected]

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrittäjä, näin onnistut kasvussa yrityskaupalla – kolme vinkkiä

Kasvuyrittäjyys mielletään usein vain startup- ja ohjelmistopuolen yrittäjien orgaaniseksi kasvuksi, eli kasvuksi myyntiä lisäämällä. Yrityskauppa eli toisen yrityksen ostaminen voi kuitenkin olla houkutteleva vaihtoehto oman yritystoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Yrityskauppa voi olla investointi esimerkiksi koneisiin, laitteisiin tai työntekijöihin, asiakaskunnan kasvattamiseen tai uuteen markkina- tai tuotealueeseen. Vaihtoehtoiskustannuksena yrityskaupalle voidaan nähdä se, mitä maksaisi pystyttää liiketoiminta nollasta, ja kuinka kauan veisi kartuttaa riittävä asiakaskunta, jotta investointi kattaa kulunsa ja tuottaa jotain omistajilleen.

Yrityskaupan arvonmääritys ja kauppahinnan rahoittaminen ovat merkittävä osa onnistunutta yrityskauppaa. Liian korkeaksi osoittautunut kauppahinta ja lainan määrä voi viedä yrityksen kassavirtoja ja painaa tulosta pitkäksi aikaa eteenpäin. Arvonmäärityksen lisäksi kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

 

Määrittele tavoite

Määrittele yrityskauppasi tavoite. Onnistunut yrityskauppa on paitsi onnistunut haltuunotto, myös yrityskaupan tuoma lisäarvo yrityksellesi. Onnistumista on vaikea arvioida, mikäli tavoitetta ei ole määritelty.

 

Katse haltuunottoon

Yrityskaupassa sopivan ostokohteen löytyminen, myyjän hintapyynnön ja ostajan maksuhalun kohtaaminen, rahoitus ja allekirjoitettu kauppakirja ovat vain puoli ruokaa. Seuraavaksi yrityskaupan onnistumisessa on syytä kiinnittää huomio yritystoiminnan onnistuneeseen haltuunottoon siten, että kaupalle asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuinka esimerkiksi avainhenkilöstö otetaan huomioon ja asiakkaiden pysyvyys varmistetaan?

 

Minimoi riskit

Joskus asiat voivat vaikuttaa paremmalta, kuin ne todellisuudessa ovat. Asiantuntijoiden hyödyntäminen ja onnistunut due diligence, eli yritystoimintaan ja sen kauppaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huolellinen läpikäynti ennen yrityskauppaa, auttavat välttämään tämän sudenkuopan. Tutustumalla huolella ostettavaan kohteeseen minimoit riskit.

 

Hyödynnä asiantuntijoiden ja rahoittajien apu, ja ota yhteyttä ajoissa. Huolellisella, etukäteen tehdyllä suunnittelulla voit varmistaa onnistuneen yrityskaupan.

 

Elisa Sipponen
Finnvera
Sipponen on omistajanvaihdosten rahoitukseen erikoistunut aluepäällikkö Finnveran Etelä-Suomen alueelta.

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yritysvälitystoiminta ammattimaistuu vauhdilla

Asiantuntija-ammattien kehitysastetta voi kuvata niinkin, kuinka hajanainen tai yhtenäinen joukko ammattia harjoittaa. Kaikille ovat tuttuja lääkärikeskukset, tilintarkastajayhteisöt ja asianajotalot. Keskittymien lisäksi näillä aloilla on yksittäisiä toimijoita, mutta ei enää pelkästään heitä. Yritysvälitysalalla on havaittavissa samankaltainen kehitysaskel. Yksittäisten yritysvälittäjien lukumäärä sekä liikevaihtovolyymit ovat jo pitkään olleet laskussa. Samaan aikaan alan suurimat toimijat ovat jatkaneet kasvuaan. Esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten 10 suurinta yritysvälittäjää teki noin 40 % koko alan liikevaihdosta, nyt ne tekevät jo 74 % (ks. kuva).

 

 

Tästä kehityksestä hyötyvät ennen muuta asiakkaat ja äärimmäisen vaativaa työtä tekevät yrityskaupan ammattilaiset. Kehitys mahdollistaa mm. siirtymisen ammatinharjoittajasta palkatuksi ammattilaiseksi.

Suurten rinnalla on aina tilaa ja tehtäviä myös yksittäiselle osaajille, pelkästään jo siitä syystä, että isommat yleensä siirtyvät pikkuhiljaa valikoituihin asiakassegmentteihin. Usein sellaisiin, joihin yksittäisen yrittäjän osaaminen, uskottavuus ja rahkeet eivät riittäisi. Keskittyminen mahdollistaa ammatillisen erikoistumisen, jolloin omistajanvaihdosalalle saadaan ”yleislääkäreiden” tueksi ”erikoislääkäreitä”.

Yritysvälitysala ei poikkea mistään muusta alasta siinä, että suurtuotannon edut ja osaamisen kumuloitumien koituvat lopulta asiakkaiden onneksi. Isommilla yrityksillä on aivan toisen mittaluokan osaaminen ja resurssit, joilla hoitaa mitä erilaisimpia toimeksiantoja. Myös turvallisuus on parempaa. Asiakkaan toteuttaessa elämässä suurinta kauppaa, asiantuntija-apu ei ole yhdestä asiantuntijasta kiinni. Isommat toimijat kykenevät toteuttamaan omistajanvaihdoksia tiimeissä, joissa on monialaista osaamista ja kokemusta. Niin kauan, kun alalla on ollut vain pieniä, yksittäisiä toimijoita, tämän tasoista palvelua ei ole kyetty tuottamaan. Yhteen asiantuntijaan ei kerta kaikkiaan kaikkea osaamista mahdu, vaikka joskus muuta kuulee sanottavan.

Keskittymistä tulee pitää hyvänä ja tervetulleena kehityksenä. Ne työpaikat, jotka yhden henkilön konsulttifirmoissa kenties katoavat, syntyvät uudelleen isompiin yritysvälitysyrityksiin. Osaaminen ei alalta poistu, vaan se jalostuu ja tulee helpommin asiakkaiden saavutettavaksi. Erikoisosaajat saavat enemmän asiakkaita isompien toimijoiden organisaatioissa kuin toimisessaan yksin.

Isommat yritysvälittäjät kykenevät keräämään ja jalostamaan tietoa sekä kouluttamaan ammattilaisiaan. Pienet joutuvat keskittymään enemmän vain laskutettavaan työhön. Isojen näkyvyys ja tunnettuus tavoittaa paremmin kaupan potentiaaliset osapuolet valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, siinä missä pienten kontaktit rajoittuvat lähialueisiin tai tiettyihin toimialoihin.

Isot yritysvälittäjät panostavat palvelujen kehittämiseen merkittävästi, mistä parhaimmat mallit ja käytänteet siirtyvät vähitellen koko toimialalle. Pienimmät hyötyvät tästä valtavasti. Esimerkiksi SYVL ry:n hyväksymät yleiset mallisopimukset, nykyisin kolmella kieliversiolla, on tehty alun perin Suomen Yrityskaupat Oy:n kehittämien sopimusten pohjalta. Yhdistyksen eettisten sääntöjen pohjana taas on kiinteistövälitysalan vastaava normisto, joka on syntynyt alan suurimpien toimijoiden myötävaikutuksella. Ellei suuria toimijoita ole, pärjäävät pienetkin huonommin ja palvelujen valikoima on niukkaa.

Kun mikro- ja pienyritysten keskikoko kasvaa omistajanvaihdosten myötä, on tervetullutta, että myös yritysvälitysalan palvelut kehittyvät asiakkaiden uusia tarpeita vastaaviksi.

 

Juha Rantanen
Puheenjohtaja, Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry (SYVL ry)

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Pohdintaa yritteliäisyydestä ja sen merkityksestä

Ajattelin tällä kertaa valita melko ison aiheen, pohtia lyhyesti yritteliäisyyden olemusta, merkitystä ja ilmenemismuotoja laajassa katsannossa, helikopteri-, ellei suorastaan satelliittiperspektiivistä.

 

Mitä yritteliäisyys on, mikä merkitys sillä on yksilölle ja yhteiskunnalle, miten sitä edistetään, koskeeko se myös minua, mitä ilmenemismuotoja sillä voi olla, ja mitä hyvää siitä voi seurata. Ja millainen kytkentä on yritteliäisyyden ja dynaamisen yrittäjyysympäristön välillä.

Yritteliäisyys laajassa mielessä on nähdäkseni mitä tahansa tavoitteellista toimintaa hyväksyttävinä ja tavoiteltavina pidettävien päämäärien eteen. Muutamalla klikkauksella netistä löytää yritteliäisyydelle monia sisältöjä ja synonyymeja, kuten esimerkiksi aloitteellisuus, aloitekyky, eteenpäin pyrkivyys, tarmokkuus, oma-aloitteisuus, toimeliaisuus, rivakkuus, energia, puuhakkuus, kokeilevuus, into, aktiivisuus.

Myös yrittäjyys ja yritystoiminta kumpuavat pohjimmiltaan yritteliäisyydestä, joskin tarvitaan myös aineellisia ja aineettomia resursseja, osaamista, luovuutta, yhteistyökykyjä, mahdollistavaa toimintaympäristöä ja paljon muuta. Yrittäjyys puolestaan on koko yhteiskuntaa kehittävä ja uudistava voima, hyvinvoinnin lähde.

Yritteliäisyys on yksilön ominaisuus, mutta sillä on myös yhteisöllinen, kollektiivinen puolensa. Yhdessä, vuorovaikutuksessa tai verkostoissa ideat jalostuvat ja toiminnalle löytyy suuntia, avautuu uusia näkökulmia. Yksittäinen pieni signaali, rohkaiseva palaute, hyvä kysymys tai kommentti voi käynnistää liikkeen, virittää toimintaan, saattaa matkaan ties kuinka merkittäviä prosesseja ja kehityskulkuja.

Yritteliäisyys ei aina, ainakaan heti ja koko ajan, ilmene välttämättä näkyvänä toimintana. Kysymys on sekä tekemisestä että ajattelusta, asioiden prosessoinnista, kypsyttelystä, jäsentämisestä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Analyyttista otetta, puntarointia tarvitaan, että toiminta olisi mielekästä ja oikeansuuntaista. Toisaalta analysoinnilla ja suunnittelullakin on rajansa; jossain vaiheessa tulee ryhtyä toimimaan, laittamaan ideoita käytäntöön. Käytännön kokemukset taas antavat purtavaa ajattelulle. Kysymys on ehkä ajattelemisen ja tekemisen balanssista, sopivasta suhteesta. Joka tapauksessa molempia tarvitaan.

 

Mielestäni yritteliäisyyden ei tarvitse merkitä raadantaa, vaivaa, loputonta maratonia ja kangastuksen perässä juoksemista. Yritteliäisyys, kokeileminen, itsensä peliin laittaminen voi olla iloinen ja myönteinen asia. Lapsi on luotu leikkimään, sanotaan. Leikki on lasten työtä. Ehkä meidän aikuistenkin työssä olisi hyvä olla pikkuinen annos leikkiä ja leikkimielisyyttä mukana. Vaikka arkinen todellisuutemme täyttyy usein vakavista, paineellisistakin asioista, pieni annos leikkimielisyyttä, keveyttä olisi varmaan hyvä pitää silti mukana, tuomassa perspektiiviä, suhteuttamassa asioita, auttamassa jaksamaan ja näkemään asiat mielekkäinä.

Mielellään yritteliäisyyden näkisikin suorastaan elämäntapana, tapana elää ja olla, ei elämästä erillisenä saarekkeena tai tsydeeminä, joka käännetään katkaisimesta päälle. Yritteliäisyys voi kenties olla enemmän, tapa ja asenne kohdata asioita, etsiä myönteisiä puolia, pyrkiä näkemään mahdollisuuksia ja toimimaan niiden pohjalta, joskus vetämään pelkällä sisulla hetken eteenpäin.

Kaikesta yritteliäisyydestä huolimatta elämässä, ja siten myös yrittäjyydessä, voi tulla eteen myös haasteellisia paikkoja, kapeikkoja, sumua jossa suuntaa voi olla vaikea nähdä. Tällöin on hyvä osata kysyä neuvoa, kartoittaa tilannetta, tarvittaessa ottaa vastaan apua.

Liiketoiminnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentämiseen on käytettävissä monipuolisesti yrityspalveluja, joita myös pyritään jatkuvasti kehittämään. Kun yrittäjät käyttävät yrityspalveluja ja odottavat niiltä tuloksia, silloin ne myös kehittyvät, pysyvät kiinni ajassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Kysymys tässäkin on vuorovaikutuksesta, joka parhaimmillaan hyödyttää ja motivoi kaikkia osapuolia.

Yritteliäisyys ja tavoitteellisuus ovat korvaamattoman tärkeitä ominaisuuksia myös yrityspalvelutoimijoille eri tahoilla ja eri organisaatioissa. On tärkeää jatkuvasti seurata yrittäjyyden kehitystä, päivittää tietoja, uudistaa ja tarvittaessa myös kyseenalaistaa omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan, hakea ratkaisuja avoimessa vuorovaikutuksessa yrittäjien, yritysten ja muiden kumppanien kanssa. Yhteinen missio on kehittää yrittäjyyden puitteita yhä toimivammiksi.

 

Ei liene liioittelua sanoa, että myönteinen yritteliäisyys, aloitteellisuus, toimeliaisuus, on oleellinen hyvinvoinnin edistäjä ja elementti, sekä aineellisen että henkisen.

Mitä tekemistä tällä on yritystoiminnan uudistumisen, yritysdynamiikan ja onnistuneiden omistajanvaihdosten kanssa? Uskoakseni sitä, että myönteinen yritteliäisyyden, kannustavuuden, vuorovaikutuksen, rohkaisun ja oppimisen ilmapiiri yhteiskunnassa on pohjarakenne myös kehittyvälle, dynaamiselle yritystoiminnalle ja sen osana tasapainoisille, hyvin toteutetuille yritystoiminnan omistajanvaihdoksille.

 

Kari Alanko
Työ- ja elinkeinoministeriö, Erityisasiantuntija, Alueet ja kasvupalvelut -osasto

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Luovaa ja innovatiivista omistajuutta

On tärkeää, että omistajanvaihdokset etenevät. On tärkeää, että kaikki menee oikein. On tärkeää, että PK-yritykset – suomalaisen yrityskentän vastuunkantajat – pysyvät hyvissä käsissä. On tärkeää, että omistajanvaihdosten kautta yrityksiin tulee uusia ajatuksia, uusia taitoja ja uusia tavoitteita. Näiden kautta meillä on lupa odottaa, että yritysten uudistuminen voisi saada sitä kaivattua lisäpotkua.

Suuri osa yritysten uudistumiseen liittyvästä odotuksesta perustuu yrittäjän vaihtumiseen. Uusi yrittäjä luo uutta, innovoi, kehittää, ottaa riskiä ja innostaa muita mukaan. Mutta yrittäjä ja omistaja eivät ole aina sama asia. Onko omistajalle edelleen varattu se passiivisen sivustakatsojan rooli? Voisiko omistaja olla innovatiivinen ja voisiko omistajuus olla uutta luovaa?

Ilman muuta voi. Mahdollisuuksia on monia ja ne voisivat olla juuri niitä avaavia tekijöitä, joilla omistajanvaihdoksiin liittyvät odotukset voitaisiin lunastaa.

Uusi omistaja voi tehdä paljon luovia ja innovatiivisia päätöksiä sekä omistajanvaihdostilanteessa että sen jälkeen. Päätökset voivat koskea esimerkiksi tavoitteita, ajoitusta, rahoitusta tai omistusrakennetta. Millaista yritystä jatkaja etsii? Tuttua ja turvallista? Yritystä, jonka voi uudistaa ja johtaa kasvuun? Yritystä, joka tekee jotain erilaista, riskialtistakin? Uudistumiskyvyn kannalta aivan keskeinen kysymys on, tietääkö jatkaja mitä aikoo yrityksellään tehdä? Ja osaako jatkaja laittaa ajatuksensa käytäntöön?

Voisimme oppia paljon innovatiivisesta omistajuudesta portfolioyrittäjiltä, sarjayrittäjiltä ja perheyritysryhmiltä. Nämä omistajanvaihdosten spesialistit toteuttavat innovaatiostrategioitaan yritysostoilla, he ovat päättäneet etukäteen, aikovatko integroida ostetun yrityksen muuhun liiketoimintaan vai pitää sen erillään, ja he hallitsevat yritysostoihin liittyviä riskejä monin tavoin. Kun ajatus on kirkas ja omistajuuden työkalupakki täysin varusteltu, voi tehdä innovatiivisia ja uutta luovia ratkaisuja omistajanvaihdoksissa.

Ilman osaamista ja työkaluja omistaja päätyy helposti lähinnä imitoimaan muita, eikä se ole reitti uudistuvaan liiketoimintaan. Teemme LUT-yliopistossa tutkimusta omistajuudesta – keskittyen erityisesti omistajuusstrategioihin, omistusrakenteisiin, omistajaohjaukseen ja omistajuuden innovatiivisiin ratkaisuihin. Tutkimustuloksia hyödynnämme muun muassa yrittäjyyden koulutusohjelmassa: yrittäjien pitää olla myös taitavia omistajia. Omistajuuden tutkimukselle ja koulutukselle on jatkossakin suuri tarve.

 

Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Omistajanvaihdoksilla pelastetaan työnantajayrityksiä ja työpaikkoja

Yrityskaupoilla ja sukupolvenvaihdoksilla on myönteinen vaikutus myös Suomen työllisyyskehitykseen: niiden ansiosta pk-sektorin työnantajayrityksiä saadaan siirtymään uuden kasvuhakuisen omistajan käsiin. Samalla vauhditetaan myös keskisuurista yrityksistä koostuvan Mittelstand-sektorin vahvistumista Suomessa, kirjoittaa Omistajavaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen EK:sta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK teettää vuosittain työnantajayrityskatsauksen, joka perustuu Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoihin. EK:n katsauksissa työnantajayrityksinä pidetään niitä, jotka henkilötyövuosina mitattuna työllistävät yrittäjän lisäksi ainakin yhden henkilön. Tällaisia yrityksiä oli vuonna 2020 yhteensä noin 84 500, kun niitä seurantakauden alussa vuonna 2013 oli lähes 91 200 kappaletta. Työnantajayritysten kokonaismäärä on siis pienentynyt vuosikymmenen edetessä melkein 7 000 yrityksellä.

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat tähän kehitykseen? Ensinnäkin taustalla vaikuttaa yrittäjyydessä tapahtunut muutos, jonka myötä monet yksinyrittäjät laajentavat toimintaansa mieluummin verkostoitumalla toisten yrittäjien kanssa kuin palkkaamalla omia työntekijöitä. Tämä voi olla järkevää joko yritystoiminnan luonteesta johtuen tai seurausta työllistämiseen liittyvistä erilaisista riskeistä, kustannuksista ja velvoitteista, jotka voivat nostaa varsinkin ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä.

Työnantajayritysten määrä on pienentynyt myös yrittäjien ikääntymisen ja jatkajapulan seurauksena. Erityisesti tämä koskettaa sellaisia mikrotyönantajayrityksiä, joissa yritystoiminta henkilöityy vahvasti omistajayrittäjään ja perustuu hänen osaamiseensa. Tällaisissa yrityksissä sopivan jatkajan löytäminen voi olla joskus vaikeaa, vaikka yritys sinänsä olisikin kannattava ja elinkelpoinen. Vuosittain arviolta parituhatta toimintakykyistä yritystä joutuu lopettamaan toimintansa jatkajapulan takia. Lisäksi korona on iskenyt voimakkaimmin juuri näihin pienimpiin alle 10 henkilön mikrotyönantajiin, joiden määrä on pienentynyt yli 8 000 yrityksellä vuodesta 2013.

Keskisuurten yritysten määrä kasvussa

Suomen yrityssektoria kuulee verrattavan Eiffel-torniin. Se on alhaalta leveä eli pk-sektorin ylivoimainen enemmistö on pienyrittäjiä. Eiffel-tornin mukaisesti yritysmäärät kapenevat jyrkästi kohti keskikerrosta ja huippua noustessa. Toisin sanoen moniin verrokkimaihin verrattuna meillä Suomessa on liian harvalukuinen keskisuurten yritysten ”Mittelstand”-sektori.

Tilastot herättävä kuitenkin varovaista toivoa siitä, että Eiffel-tornimme vatsanseutu on pyöristymässä. Esimerkiksi 10–49 henkilön pienyrityksiä on viimeisimpien tilastojen mukaan 16 600, mikä on lähes 1 000 yritystä enemmän kuin 2013. Suhteellisesti suurinta kasvu on kuitenkin ollut keskisuurissa 50–249 henkilön yrityksissä. Näitä on toki edelleen liian vähän eli noin 3 100 yritystä, mutta vuoden 2020 notkahduksesta huolimatta kuitenkin 500 enemmän kuin vuonna 2013. Kehitystä selittävät paitsi yritysten kasvu, onnistuneet yritysjärjestelyt ja omistajanvaihdokset, niin myös suuryritysten investoinnit ja toimintojen ulkoistamiset, jotka ovat luoneet mahdollisuuksia pk-yrityksille.

Työnantajayritysten osalta on siis tunnistettavissa kaksi toisistaan poikkeavaa kehityssuuntaa. Yhtäältä yrityskatoa tapahtuu varsinkin pienimmissä työnantajayrityksissä eikä korona ainakaan ole helpottanut tilannetta. Toisaalta keskisuureen kokoluokkaan yltäneitä työnantajayrityksiä on aikaisempaa enemmän, jolloin yhä useammalla yrityksellä on nyt leveämmät hartiat esimerkiksi viennin ja ulkomaankaupan toteuttamiseen. Nämä molemmat kehityssuunnat pitää tunnistaa päättäjien keskuudessa ja löytää ratkaisuja työllisyydelle epäedullisen yrityskadon kääntämiseksi ja kansantaloudelle tärkeän keskisektorin laajentumiskehityksen vauhdittamiseksi.

Ja kun ratkaisuja haetaan, niin omistajanvaihdokset on muistettava lääkkeistä tärkeimpinä! Omistajanvaihdosten edistäminen on näet keskeisessä roolissa niin mikroyritysten jatkajapulaan vastaamisessa kuin ns. Mittelstand-sektorin laajentamisessa.

Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Avainlippu
TranSeoSYVLKetju.fiFirmakauppa.fi
Jätä yhteydenottopyyntö

Jätä yhteydenottopyyntö

Valitse sijainti ja jätä numerosi tai sähköpostiosoitteesi, niin otamme yhteyttä!

Yhteydenottopyyntö