Ajankohtaista

Asiantuntevalla ja aikaansa seuraavalla hallituksella on merkittävä rooli yrityksen menestyksessä. Ammattimaisesti toimiva hallitus on tehokkain tapa vahvistaa osaamista ja tuoda uusia verkostoja johdon työn tueksi. Omistaja hallitsee oman liiketoimintansa ja osaa monia asioita, mutta yrityksen elinkaaren eri vaiheissa tulee todennäköisesti myös tilanteita, joissa muualta hankittu kokemus ja näkemys on arvokasta. Tällaisia erityistilanteita ovat esimerkiksi omistajavaihdokset, sukupolvenvaihdokset, voimakas kasvustrategia tai kun yritys kohtaa poikkeuksellisia markkinatilanteita. Hyvä hallitus katsoo tulevaisuuteen ja on jo ennakolta valmistautunut näihin tilanteisiin. Näin pystytään varmistamaan yrityksen kasvu ja kehitys sekä tulevaisuuden toimintaedellytykset.

Omistajat, hallitus ja toimiva johto rakentavat yhdessä yrityksen menestyksen. On tärkeää, että kaikilla on selkeät roolit. Omistajat määrittelevät omistajastrategian: miksi yritys on olemassa, mitä halutaan tehdä sekä mihin ollaan menossa. Näiden linjausten pohjalta hallitus puolestaan päättää strategiasta eli keinoista, miten näihin tavoitteisiin päästään. Toimiva johto on vastuussa toteutuksesta.

Ammattimaisessa hallituksessa on monipuolista sekä monimuotoista kokemusta ja osaamista, kaikilla jäsenillä on selkeät roolit ja hallitustyötä johdetaan ja tehdään sitoutuneesti.

Riippumattomat hallituksenjäsenet tuovat kokemusta ja näkemystä hallitustyöhön

Monesti ensimmäiset hallitukset kootaan omien perheenjäsenten, ystävien tai työkavereiden avulla. Hallitustyötäkin tehdään ehkä epäsäännöllisesti. Tällainen ratkaisu ei tuo riittävästi uusia ajatuksia, näkemyksiä ja osaamista yrityksen käyttöön. Tämän takia on tärkeää, että hallituksessa on myös yrityksestä riippumattomia hallitusjäseniä. He ovat kokeneita liikkeenjohdon ammattilaisia sekä koulutettuja hallitustyön ammattilaisia, jotka tuntevat hallitusrooliin liittyvät vastuut ja velvollisuudet. He ovat aidosti kiinnostuneita yrityksen menestyksestä, sitoutuneita pitkäjänteiseen hallitustyöhön ja valmiita tekemään työtä yrityksen eteen.

Uusimmassa kauppakamarien PK-hallitusbarometrin tuloksissa (https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2023/08/PK-barometri_2023.pdf) nähdään, että PK-yrityksissä vain noin 40 % on ulkopuolinen, riippumaton hallitusjäsen. Lähes 90 % vastaajista on kuitenkin erittäin tai hyvin tyytyväisiä ulkopuolisen jäsenen toimintaan. Tässä on vielä paljon käyttämätöntä osaamispotentiaalia yritysten kasvun ja tulevaisuuden varmistamiseksi.

Eniten lisäarvoa tuottava hallitus on tiimi.

On tärkeää, että kemiat ja yhteistyö toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Vahvan tiimityön perustana on luottamus, keskinäinen arvostus, avoimuus ja toivottavasti myös vähän pilkettä silmäkulmassa. Hallituksen puheenjohtajan rooli on erittäin tärkeä. Hän huolehtii, että kaikkien hallitusjäsenten osaaminen saadaan hyödynnettyä yrityksen hyväksi. Hän on myös toimitusjohtajan työpari. Puheenjohtaja pitää huolen, että hallitus toimii laillisesti, hyvän tavan mukaisesti ja omistajien tahtoa noudattaen. Hän pitää katseen kirkkaana tulevaisuudessa, jotta yrityksen kilpailukyky ja menestys taataan. Hyvä hallitustyö on innostavaa ja energisoivaa. Hallituksen kanssa työskentelyn pitää olla myös toimitusjohtajan energian lähde, hänen kuukautensa paras työpäivä.

Hallituspartnerit ry

20 vuotta tänä vuonna täyttävän yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää pk-yritysten kilpailukykyä vahvistamalla ammattimaista ja monimuotoista hallitustyötä. Toteutamme tätä tehtävää välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä, kehittämällä jäsentemme hallitusosaamista ja tekemällä hallitustyön merkitystä tunnetuksi. Joka vuosi autamme eri aloilla toimivia yrityksiä löytämään hallituksiinsa uutta osaamista ja ajattelua. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 11 aktiivista alueyhdistystä, joissa on yli 1300 partneria.

Lisää ammattimaisesta hallitustyöstä sekä tosielämän tarinoita hallitustyön haasteista ja onnistumisista:

• https://hallituspartnerit.fi/julkaisut/
• https://hphki.fi/blogi/

Paremmalla hallitustyöllä tuemme pk-yrityksiä ja Suomea menestymään.

Sirpa Manner
Hallituspartnerit Helsinki, hallitusammattilainen, toimitusjohtaja

 

****
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hanke vaikuttaa valtakunnallisesti 23 jäsenorganisaation voimin.

Maa- ja metsätalousministeriön strategisiin tavoitteisiin kuuluu maaseudun kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden lisääminen. Usein kysytään, mitä elinvoimaisuudella tarkoitetaan. Yrittäjyyden näkökulmasta katsottuna se on muun muassa sitä, että maaseudulla on monipuolista taloudellista toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Toimeentulon ja sitä kautta saatavan hyvinvoinnin perustan pitää olla kunnossa, jotta maaseutu voi olla elinvoimainen.

Mikä on maaseudun yrittäjyydessä erilaista verrattuna kaupunkien yrittäjyyteen? Yrittäjyys on maaseudulla luonnollinen uravaihtoehto, koska työntekijänä työllistymisen vaihtoehtoja on vähemmän tarjolla kuin kaupunkialueilla. Yritystoiminta on tämän vuoksi myös pysyvämpää. Perheyrityksiä on maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa. Lisäksi maaseutualueilla on enemmän teollisuusyrityksiä kuin asiantuntijapalveluyrityksiä. Yritystoiminta perustuu vahvasti maaseudun resursseihin, kuten uusiutuviin luonnonvaroihin ja puhtaaseen luontoon.

Maaseudun yritysrahoitus uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriö edistää maaseudun yritystoimintaa käytössään olevilla välineillä. Näistä tärkein on Suomen CAP-suunnitelma 2023-2027. Sen toimenpiteet ovat valmistelussa mukana olleiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja vuosia kestäneen valmistelun myötä syntyneitä valintoja kehittämisen sisällöstä EU:n tasolla päätetyt reunaehdot huomioon ottaen.

Maaseudun yritysrahoitusta on uudistettu silmällä pitäen ELY-keskusten ja Leader-ryhmien tehtävänjakoa erilaistamaalla niiden käytössä olevat rahoitusmuodot. Uudistuksen myötä maaseudun yritysrahoituksen odotetaan puhuttelevan aiempaa laajempaa joukkoa yrityksiä ja erityisesti uusia yrittäjiä.

Omistajanvaihdoksia odotettavissa – tukea saatavilla

Uuden yrityksen perustaminen voi tapahtua myös omistajanvaihdoksen avulla. Maaseutuyritykset omistajanvaihdosbarometrissa (2022) -selvityksen mukaan maaseudun yrityskentässä lähes 90 prosentilla vastaajista on edessä luopumistilanne vuoteen 2028 mennessä. Jatkajien löytyminen on merkittävä haaste.

ELY-keskukset voivat tukea maatilan yhteydessä harjoitettavan maa- ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistämistä. Leader-ryhmät voivat tukea maatalouden ja muiden toimialojen yrittäjyyskokeiluja sekä osa-aikaisen ja päätoimisen yrittäjyyden käynnistämistä. Lisäksi Leader-ryhmät voivat tukea harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla sijaitsevien yritysten omistajanvaihdoksia. Tuki on rajattu sinne, missä sillä on katsottu olevan eniten tarvetta. Omistajanvaihdoksen tuki on vakioitu kertakorvaus eli tuotosperusteinen 2500 euron tai 5 000 euron suuruinen tuki uudelle potentiaaliselle omistajalle omistajanvaihdoksen valmistelussa tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Tällä tavoin saadaan yritystoimintaa käynnistettyä uudelta pohjalta nopeammin verrattua tilanteeseen, jossa uuden yrityksen perustaminen lähtee nollatilanteesta.

Omistajanvaihdoksen onnistuneen toteutumisen jälkeen yrityksellä on mahdollista hakea tukea investointeihin ja kehittämiseen, joiden avulla toimintaa voidaan lähteä uudistamaan. Investointitukea ja kehittämistukea ei ole rajattu pelkästään harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle.

Omistajanvaihdosten toimintamallia kehitetään

Maaseutuyritykset omistajanvaihdosbarometrissa (2022) selvitys toteutettiin osana Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut myyjille ja ostajille -hanketta (MOP-hanke).

MOP-hankkeen päätavoitteina on rakentaa toimintamalli maaseutuyritysten myyjien ja ostajien ohjautumisesta omistajanvaihdospalvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi sekä rakentaa ja pilotoida valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto, joka edistää maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia. EU:n maaseuturahoituksen tuella tuettua valtakunnallista MOP-hanketta toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyötahojen kanssa.

Lisätietoa maaseudun yritysrahoituksesta:
• https://maaseutu.fi/yrittajalle/
• https://mmm.fi/yrittajyys

Ps. Haku on auki!

Nyt kannattaa tutustua maaseudun yritysrahoituksen mahdollisuuksiin.

Maaseudun yritysrahoituksen haku avautui 21.6.2023. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä Hyrrä-järjestelmän kautta. Lisätietoa haun avautumisesta Ruokaviraston tiedotteessa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/maaseudun-yritys–ja-hanketukien-haku-on-alkanut-hyrra-asiointipalvelussa/

Kannatta lukea myös kollegoideni 29.6.2023 kirjoittama blogi rahoitushakujen avautumisesta: https://maaseutu.fi/blogi/maaseudun-ideat-lentoon-rahoitushaut-nyt-auki/

Juuso Kalliokoski
Maa- ja metsätalousministeriö, Johtava asiantuntija

 

****
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hanke vaikuttaa valtakunnallisesti 23 jäsenorganisaation voimin.

Yrittäjyyden edellytysten turvaaminen ja kehittäminen on työ- ja elinkeinohallinnon keskeisimpiä laajoja missioita. Tavoitteena ovat olosuhteet, joissa sekä toiminnalliset ja aineelliset puitteet että myös yhteiskunnassa vallitseva eetos ja ilmapiiri kannustavat luovuuteen, innovaatioihin, yhteistyöhön, yrittäjyyteen, itsensä toteuttamiseen, uusien asioiden tekemiseen, työllistämiseen ja kestävään kasvuun.

Samalla kun kyseessä on julkisen hallinnon tehtävä ja missio, se on myös meidän kaikkien, kansalaisten, yhteisöjen, yritysten ja yhteiskunnan toimijoiden kannustava haaste. Miten edistämme ja ylläpidämme olosuhteita, joissa kaikenlainen yritteliäisyys, omatoimisuus ja luovuus on arvostettua ja kannatettavaa. On tärkeää, että juhlapuheiden yrittäjyys konkretisoituu ja juurtuu käytännön elämään.

Pian päättyvän hallituskauden laajoista yrittäjyyden edistämisen avauksista on syytä jälleen tuoda esiin hallituksen 21.4.2022 tekemä yrittäjyyden periaatepäätös, joka linjaa keskeisimmät tavoitteet ja toimet, joilla yritysten ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä voidaan pitkäjänteisesti edistää.

Periaatepäätöksen toimeenpanoa tulee seurata ja samalla havainnoida toimintaympäristön muutoksia, erilaisia signaaleja ja reagointitarpeita. Tätä tärkeää tehtävää osaltaan toteuttamaan hallitus asetti viime elokuun lopulla yrittäjyyden neuvottelukunnan. Neuvottelukuntaa tarvitaan yrittäjyyteen liittyvän poikkihallinnollisen yhteistyön ja koordinaation lisäämiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistamiseksi. Yrittäjyydessä tärkeä sidosryhmä ovat yrittäjät itse.

Neuvottelukunnan asettamisen perusteluissa todetaankin, että yrittäjyyden strategisten kokonaisuuksien valmisteluun on tärkeää tuoda keskeisimmän kohderyhmän – yrittäjien – näkemykset. Tämä onkin neuvottelukunnan toiminnan vahva ydin – tuoda esiin yrittäjien ja yritysten näkemykset, ehdotukset, huolenaiheet ja toiveet, ja saattaa ne myös hallituksen ja ministeriöiden tietoon ja tietoisuuteen. Realistinen yrittäjyyden tilannekuva on perusta tulokselliselle yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikalle.

Neuvottelukunnan tärkeimmät tehtävät on listattu seuraavasti:

1. Toimia neuvoa-antavana elimenä yrittäjyyteen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa
2. Tuoda valmisteluun keskeisen sidosryhmän – yrittäjien – näkökulmat ja palautteet sekä antaa ehdotuksia ministeriöille/valtioneuvostolle tarvittavista toimista
3. Keskustella yrittäjyyspolitiikan kehittämisen kysymyksistä sekä edistää poikkihallinollista yhteistyötä
4. Seurata ja ennakoida yrittäjyyden toimintaympäristön kehitystä ja toimenpiteiden vaikutusta sekä tunnistaa tarvittavia toimia kansallisella, EU- ja globaalilla tasolla
5. Vaikuttaa yrittäjyyden tavoitteisiin hallituskausittain muun muassa tunnistamalla tärkeimmät toimenpiteet kilpailukykyisen ja vakaan yrittäjyyden toimintaympäristön kehittämiseksi

Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu lokakuulle 2025 saakka. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri. Jäsenistöstä on 13 yrittäjiä ja 10 muuta jäsentä valtionhallinnosta, yliopistoista ja kuntasektorilta. Jo ensimmäisten kokoontumisten myötä on tullut selväksi, että neuvottelukunnan jäsenistö muodostaa erittäin osaavan, kokeneen ja näkemyksellisen yrittäjyyden kehittämisen yhteisön ja keskusteluympäristön.

Myös onnistuneiden omistajanvaihdosten edistämiseen, omistajuuden kehittämiseen ja yritystoiminnan uusiutumiseen liittyvät kysymykset ovat – kuten niiden luonnollisesti tuleekin olla – vahvasti neuvottelukunnan asialistalla ja keskustelujen aiheena. Paitsi käytännön tarpeiden ja yrittäjyyden käytännön haasteiden ja mahdollisuuksien kautta, omistajanvaihdosasiat tulevat neuvottelukunnan asialistalle myös yrittäjyyden periaatepäätöksen kirjausten kautta.

Yrittäjyyden neuvottelukunnan asettamispäätökseen taustamuistioineen pääsee tutustumaan tästä.

Kaikinpuolinen aloitteellisuus ja aktiivisuus yrittäjyyden ja omistajuuden kehittämisen kysymyksissä on jatkuvasti suotavaa ja toivottavaa. Myös yrittäjyyden neuvottelukunta tarvitsee työhönsä monipuolisesti näkemyksiä, nostoja ja keskustelualoitteita. Näitä näkemyksiä voi hyvin mielellään toimittaa esimerkiksi meille tämän kirjoituksen laatijoille, TEM:n edustajille yrittäjyyden neuvottelukunnan sihteeristössä.

Ollaan yhteyksissä!

Kari Alanko, Yrittäjyyden neuvottelukunnan sihteeristön jäsen
Jaana Lappi, Yrittäjyyden neuvottelukunnan pääsihteeri ja sihteeristön puheenjohtaja
Anne Pesola, Yrittäjyyden neuvottelukunnan sihteeristön jäsen

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Omistajuus on moniulotteisuutensa vuoksi hankala teema – se on oikeus, tunne, kulttuuri, pääoma, ammatti tai status. Se on myös osaamista, taito, jonka pystyy hankkimaan. Tuo osaamisnäkökulma on erityisesti esillä omistajanvaihdosten edistämisessä. Huolena on, että suomalainen omistaja ei osaa omistaa ja eikä sen vuoksi ole kovin aktiivinen.

Aktiivinen omistaja olisi hyvä tavoite. Aktiivinen omistaja tuntee omistuksensa ja haluaa olla omistaja. Hän kehittää omistuksiaan pitkäjänteisesti ja on sitoutunut yrityksen kehittämiseen ja sen kautta valmis kasvattamaan pääomapanostaan yritykseen. Kehittämistyössään aktiivinen omistaja tuntee erilaiset omistajuuden muodot ja mahdollisuudet ja käyttää niitä monipuolisesti rakentaessaan omistusportfoliotaan. Edelleen hän toteuttaa tarvittaessa erilaisia omistus- ja yritysjärjestelyjä muuttaakseen omistamiensa yritysten kokoonpanoa tai muuttaakseen omistajajoukon kokoonpanoa. Hän voi myöskin hyödyntää mahdollisuuksiaan yhdistää eri yrityksiä omistus- ja liiketoimintasitein, tuottaa siten synergiaa liiketoimintaan ja kasvattaa yritysten arvoa. Aktiivinen omistaja hallitsee vaikuttamisen keinot ja osaa hyödyntää erilaisia vaikutuskanavia saadakseen omistajatahtonsa kuuluville. Tarvittaessa hän hakee neuvoja ja ratkaisuja alan asiantuntijoilta omistusratkaisuissaan.

Aktiivisen omistajan kuvaus näyttää korkeaa osaamista vaativalta työltä. Jos aktiivisen omistajan profiili olisi kovin yleinen, omistajanvaihdospalveluidenkin profiili olisi väistämättä erilainen. Sen sijaan tällä hetkellä omistajanvaihdosten ja omistajanvaihdospalvelujen edistäminen on merkittävältä osalta omistajanvaihdosmarkkinan luomista. Markkina useimmiten ymmärretään tilanteeksi, jossa myyjät ja ostajat kohtaavat. Omistajanvaihdosten osalta tuossa onkin kolme suurta ongelmaa: Myyjien hakeutuminen markkinalle ja ostajien löytäminen markkinalle sekä kohtaanto-ongelma – miten he voisivat tulla toisistaan tietoisiksi ja käydä tehokkaasti kauppaa?

Ne kitkatekijät omistajanvaihdosmarkkinassa liittyvät olennaisilta osiltaan omistamisen osaamiseen ja siihen, että nämä toimijat eivät ole toimissaan kovin aktiivisia. Siten myyjäpuolen omistajia pitää herätellä huomaamaan myyntimahdollisuus, heitä täytyy auttaa laittamaan yrityksensä myyntikuntoon, he tarvitsevat apua yrityksensä hinnoittelussa ja erityistä tukea yrityskauppaneuvotteluissa ja kaupan solmimiseen liittyvissä yksityiskohdissa.

Toisaalta ostajia koskee vastaavanlaiset hidasteet: potentiaaliset ostajat eivät ole havainneet yritysostoon liittyviä mahdollisuuksia eivätkä he osaa tuoda julki kiinnostustaan yritysostoon. Edelleen ostajat eivät osaa toimia yrityskauppatilanteessa ja lopuksi on epäilyksiä, josko ostajat osaavat ottaa ostamaansa yrityksen haltuun ja ohjata sitä kehittymään.

Näihin ongelmiin omistajanvaihdospalvelut ovat vastaamassa – ne kompensoivat omistajan osaamispuutteita ja siten luovat perusedellytyksiä tehokkaalle omistajanvaihdokselle. Omistajaosaamisen nosto jää kuitenkin väistämättä muille tehtäväksi. Uudenlaiset koulutusmallit kuten jatkajakoulut vastaavat tähän tarpeeseen – koulutuksen kautta omistajilla tai sellaisiksi aikovilla olisi jo perusasiat hallussa. On luultavaa, että nämä koulutusmallit eivät riitä – meidän pitäisi saada omistajuuteen liittyvät teemat osaksi liiketalouden koulutusta pysyvämmin. Voisiko jokainen ekonomi tai tradenomi saada perustaidot jo opiskellessaan? Ehkäpä omistajanvaihdospalvelut voisivat silloin kehittyä kohti omistajanvaihdosten erityistehtäviä?

Timo Pihkala
professori, LUT-yliopisto

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.