Ajankohtaista

Yrityskaupat ovat olennainen osa liiketoimintaa ja ne tulevat monelle pk-yritykselle vastaan jossain vaiheessa yrityksen elinkaarta joko osto- tai myyntinäkökulmasta. Tekoäly (“AI eli Artificial Intelligence”) on herättänyt lähiaikoina paljon keskustelua eri yhteyksissä ja se on nousemassa keskeiseksi tekijäksi myös yrityskauppaprosessien tehostamisessa. Tämä korostuu erityisesti pk-yrityskentässä, joiden rooli Suomessa on kansantaloudellisesti merkittävä: Pk-yrityskenttä kattaa yli 95 % kaikista yhtiöistä ja noin 40 % Suomen BKT:stä.

Yrityskauppaprosessit ovat monille pk-yrityksille raskaita ja kalliita eikä kaikilla ole siitä riittävän selkeää kuvaa. Monet yritykset päätyvätkin ajamaan toiminnan alas, jos jatkumoa ei ole heti nähtävillä. Yritysten jatkumoilla on kuitenkin merkittävä kansantaloudellinen merkitys ja tekoäly voi kantaa oman kortensa kekoon asian ratkaisemiseksi.

Tekoälyn kehittyminen ja laajempi käyttö yrityskauppaprosesseissa on oleellista pk-yrityksille useista eri syistä. Näitä ovat muun muassa:

• Myynti- ja ostokohteiden tunnistaminen eli Matching: Sopivien myynti- ja ostokohteiden löytäminen voi olla pk-yrityksille haastavaa ja aikaa vievää. Tekoälyn avulla voidaan analysoida laaja potentiaalisten toimijoiden joukko ottaen huomioon erilaisia tekijöitä, kuten trendit, taloudellinen tila ja strateginen sopivuus. Matching on olennainen osa yrityskauppaprosesseja ja tekoäly voi tehdä sen nopeammin, tarkemmin ja laajemmalla otannalla.
• Kustannustehokkuus: Yrityskauppaprosessit voivat olla kalliita ja monen pk-yrityksen budjetti tiukka. Tekoäly voi auttaa pk-yrityksiä virtaviivaistamaan prosessia, vähentämään tarvetta laajamittaisille neuvontapalveluille ja tekemään transaktiosta kustannustehokkaamman.
• Riskienhallinta: Tekoäly voi auttaa arvioimaan potentiaalisiin yrityskauppoihin liittyviä riskejä. Yrityskauppaprosessit eivät välttämättä ole kovin tuttuja pk-yrityksillä ja tekoälypohjaiset riskinarvioinnin työkalut voivat auttaa yrityksiä tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä.

Edellä mainittujen lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää mm. analysoinnissa, due diligence -tarkasteluissa, neuvotteluissa, integraatioissa ja erilaisten prosessien seurannassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka yrityskaupat ovat edelleenkin hyvin ihmislähtöisiä prosesseja, voi tekoäly tehostaa transaktioita merkittävästi.

Lasse Grannenfelt
Toimitusjohtaja, Grannenfelt Finance Oy

 

****
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hanke vaikuttaa valtakunnallisesti 23 jäsenorganisaation voimin.

Kuinka yritys voi saada lisää potkua toimintaansa kehittämällä hallitustyötä? Siitä kirjoitettiin Omistajanvaihdosfoorumin viimeisessä blogissa, jonka kirjoittajina oli Susanna Keskisen ja Minni Rimpiojan, Tampereen Kauppakamari.

”Kauppakamarien joka toinen vuosi tekemä Pk-hallitusbarometri selvittää yritysjohtajien näkemyksiä pk-yritysten hallitustyöskentelystä. Uusimpaan, syksyllä 2023 julkaistuun kyselyyn vastasi lähes 800 yritystä, joista noin 42 prosenttia oli omistajayrittäjän tai -yrittäjien kokonaan omistamia. Yli viidesosa vastaajayrityksistä oli perhe- tai sukuyrityksiä.

Yli puolet pk-hallitusbarometriin vastanneista on suorittanut kauppakamareiden valtakunnallisesti järjestämän hallitustyötä kehittävän Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin, ja heistä yli puolet on suorittanut myös HHJ-tutkinnon. HHJ-kurssin suorittaneita on jo yli 15 000 ja tutkinnon suorittaneita lähes 7500. On palkitsevaa huomata, että HHJ-koulutuksen merkitys näkyy selvästi barometrin tuloksissa muun muassa hallitustyön organisoinnin ja hallitustyön arvioinnin yleisyyden osalta. Havaittuja eroja voidaan pitää merkittävinä, sillä kurssin ja tutkinnon suorittaneita ja suorittamattomia on vastaajissa niin suuri joukko.

Hallitustyöosaamisen kehittämiselle on jatkossakin tarvetta, koska barometrin mukaan yli 40 prosenttia vastaajayrityksistä kokee hallituksen osaamisen riittämättömänä tulevaisuuden haasteiden kannalta. Pk-yrityksissä on reagoitu toimintaympäristön muutoksiin muun muassa lisäämällä riskienhallintaan, strategiatyöhön sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien asioiden käsittelyä. Myös rahoituksen ja käyttöpääoman riittävyyteen sekä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden käsittely on lisääntynyt huomattavasti. Hallitus onkin suuri voimavara kriisitilanteissa, tulevaisuuden varmistamisessa ja kasvunluonnissa.”

Lue koko blogi OV-Foorumin blogista: Potkua bisnekseen hallitustyötä kehittämällä

 

 

****
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hanke vaikuttaa valtakunnallisesti 23 jäsenorganisaation voimin.

Omistajanvaihdosfoorumissa julkaistiin Sirpa Mannerin, Hallituspartnerit, blogi, jossa käsitellään hyvän hallitustyön merkitystä yrityksen menestyksessä:

”Asiantuntevalla ja aikaansa seuraavalla hallituksella on merkittävä rooli yrityksen menestyksessä. Ammattimaisesti toimiva hallitus on tehokkain tapa vahvistaa osaamista ja tuoda uusia verkostoja johdon työn tueksi. Omistaja hallitsee oman liiketoimintansa ja osaa monia asioita, mutta yrityksen elinkaaren eri vaiheissa tulee todennäköisesti myös tilanteita, joissa muualta hankittu kokemus ja näkemys on arvokasta. Tällaisia erityistilanteita ovat esimerkiksi omistajavaihdokset, sukupolvenvaihdokset, voimakas kasvustrategia tai kun yritys kohtaa poikkeuksellisia markkinatilanteita. Hyvä hallitus katsoo tulevaisuuteen ja on jo ennakolta valmistautunut näihin tilanteisiin. Näin pystytään varmistamaan yrityksen kasvu ja kehitys sekä tulevaisuuden toimintaedellytykset.

Omistajat, hallitus ja toimiva johto rakentavat yhdessä yrityksen menestyksen. On tärkeää, että kaikilla on selkeät roolit. Omistajat määrittelevät omistajastrategian: miksi yritys on olemassa, mitä halutaan tehdä sekä mihin ollaan menossa. Näiden linjausten pohjalta hallitus puolestaan päättää strategiasta eli keinoista, miten näihin tavoitteisiin päästään. Toimiva johto on vastuussa toteutuksesta.

Ammattimaisessa hallituksessa on monipuolista sekä monimuotoista kokemusta ja osaamista, kaikilla jäsenillä on selkeät roolit ja hallitustyötä johdetaan ja tehdään sitoutuneesti.”

Lue koko blogi OV-Foorumin blogista: Hallitustyöllä merkittävä rooli yrityksen menestyksessä

 

****
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hanke vaikuttaa valtakunnallisesti 23 jäsenorganisaation voimin.

Maa- ja metsätalousministeriön strategisiin tavoitteisiin kuuluu maaseudun kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden lisääminen. Usein kysytään, mitä elinvoimaisuudella tarkoitetaan. Yrittäjyyden näkökulmasta katsottuna se on muun muassa sitä, että maaseudulla on monipuolista taloudellista toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Toimeentulon ja sitä kautta saatavan hyvinvoinnin perustan pitää olla kunnossa, jotta maaseutu voi olla elinvoimainen.

Mikä on maaseudun yrittäjyydessä erilaista verrattuna kaupunkien yrittäjyyteen? Yrittäjyys on maaseudulla luonnollinen uravaihtoehto, koska työntekijänä työllistymisen vaihtoehtoja on vähemmän tarjolla kuin kaupunkialueilla. Yritystoiminta on tämän vuoksi myös pysyvämpää. Perheyrityksiä on maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa. Lisäksi maaseutualueilla on enemmän teollisuusyrityksiä kuin asiantuntijapalveluyrityksiä. Yritystoiminta perustuu vahvasti maaseudun resursseihin, kuten uusiutuviin luonnonvaroihin ja puhtaaseen luontoon.

Maaseudun yritysrahoitus uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriö edistää maaseudun yritystoimintaa käytössään olevilla välineillä. Näistä tärkein on Suomen CAP-suunnitelma 2023-2027. Sen toimenpiteet ovat valmistelussa mukana olleiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja vuosia kestäneen valmistelun myötä syntyneitä valintoja kehittämisen sisällöstä EU:n tasolla päätetyt reunaehdot huomioon ottaen.

Maaseudun yritysrahoitusta on uudistettu silmällä pitäen ELY-keskusten ja Leader-ryhmien tehtävänjakoa erilaistamaalla niiden käytössä olevat rahoitusmuodot. Uudistuksen myötä maaseudun yritysrahoituksen odotetaan puhuttelevan aiempaa laajempaa joukkoa yrityksiä ja erityisesti uusia yrittäjiä.

Omistajanvaihdoksia odotettavissa – tukea saatavilla

Uuden yrityksen perustaminen voi tapahtua myös omistajanvaihdoksen avulla. Maaseutuyritykset omistajanvaihdosbarometrissa (2022) -selvityksen mukaan maaseudun yrityskentässä lähes 90 prosentilla vastaajista on edessä luopumistilanne vuoteen 2028 mennessä. Jatkajien löytyminen on merkittävä haaste.

ELY-keskukset voivat tukea maatilan yhteydessä harjoitettavan maa- ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistämistä. Leader-ryhmät voivat tukea maatalouden ja muiden toimialojen yrittäjyyskokeiluja sekä osa-aikaisen ja päätoimisen yrittäjyyden käynnistämistä. Lisäksi Leader-ryhmät voivat tukea harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla sijaitsevien yritysten omistajanvaihdoksia. Tuki on rajattu sinne, missä sillä on katsottu olevan eniten tarvetta. Omistajanvaihdoksen tuki on vakioitu kertakorvaus eli tuotosperusteinen 2500 euron tai 5 000 euron suuruinen tuki uudelle potentiaaliselle omistajalle omistajanvaihdoksen valmistelussa tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Tällä tavoin saadaan yritystoimintaa käynnistettyä uudelta pohjalta nopeammin verrattua tilanteeseen, jossa uuden yrityksen perustaminen lähtee nollatilanteesta.

Omistajanvaihdoksen onnistuneen toteutumisen jälkeen yrityksellä on mahdollista hakea tukea investointeihin ja kehittämiseen, joiden avulla toimintaa voidaan lähteä uudistamaan. Investointitukea ja kehittämistukea ei ole rajattu pelkästään harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle.

Omistajanvaihdosten toimintamallia kehitetään

Maaseutuyritykset omistajanvaihdosbarometrissa (2022) selvitys toteutettiin osana Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut myyjille ja ostajille -hanketta (MOP-hanke).

MOP-hankkeen päätavoitteina on rakentaa toimintamalli maaseutuyritysten myyjien ja ostajien ohjautumisesta omistajanvaihdospalvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi sekä rakentaa ja pilotoida valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto, joka edistää maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia. EU:n maaseuturahoituksen tuella tuettua valtakunnallista MOP-hanketta toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyötahojen kanssa.

Lisätietoa maaseudun yritysrahoituksesta:
• https://maaseutu.fi/yrittajalle/
• https://mmm.fi/yrittajyys

Ps. Haku on auki!

Nyt kannattaa tutustua maaseudun yritysrahoituksen mahdollisuuksiin.

Maaseudun yritysrahoituksen haku avautui 21.6.2023. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä Hyrrä-järjestelmän kautta. Lisätietoa haun avautumisesta Ruokaviraston tiedotteessa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/maaseudun-yritys–ja-hanketukien-haku-on-alkanut-hyrra-asiointipalvelussa/

Kannatta lukea myös kollegoideni 29.6.2023 kirjoittama blogi rahoitushakujen avautumisesta: https://maaseutu.fi/blogi/maaseudun-ideat-lentoon-rahoitushaut-nyt-auki/

Juuso Kalliokoski
Maa- ja metsätalousministeriö, Johtava asiantuntija

 

****
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hanke vaikuttaa valtakunnallisesti 23 jäsenorganisaation voimin.

Yrittäjyyden edellytysten turvaaminen ja kehittäminen on työ- ja elinkeinohallinnon keskeisimpiä laajoja missioita. Tavoitteena ovat olosuhteet, joissa sekä toiminnalliset ja aineelliset puitteet että myös yhteiskunnassa vallitseva eetos ja ilmapiiri kannustavat luovuuteen, innovaatioihin, yhteistyöhön, yrittäjyyteen, itsensä toteuttamiseen, uusien asioiden tekemiseen, työllistämiseen ja kestävään kasvuun.

Samalla kun kyseessä on julkisen hallinnon tehtävä ja missio, se on myös meidän kaikkien, kansalaisten, yhteisöjen, yritysten ja yhteiskunnan toimijoiden kannustava haaste. Miten edistämme ja ylläpidämme olosuhteita, joissa kaikenlainen yritteliäisyys, omatoimisuus ja luovuus on arvostettua ja kannatettavaa. On tärkeää, että juhlapuheiden yrittäjyys konkretisoituu ja juurtuu käytännön elämään.

Pian päättyvän hallituskauden laajoista yrittäjyyden edistämisen avauksista on syytä jälleen tuoda esiin hallituksen 21.4.2022 tekemä yrittäjyyden periaatepäätös, joka linjaa keskeisimmät tavoitteet ja toimet, joilla yritysten ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä voidaan pitkäjänteisesti edistää.

Periaatepäätöksen toimeenpanoa tulee seurata ja samalla havainnoida toimintaympäristön muutoksia, erilaisia signaaleja ja reagointitarpeita. Tätä tärkeää tehtävää osaltaan toteuttamaan hallitus asetti viime elokuun lopulla yrittäjyyden neuvottelukunnan. Neuvottelukuntaa tarvitaan yrittäjyyteen liittyvän poikkihallinnollisen yhteistyön ja koordinaation lisäämiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistamiseksi. Yrittäjyydessä tärkeä sidosryhmä ovat yrittäjät itse.

Neuvottelukunnan asettamisen perusteluissa todetaankin, että yrittäjyyden strategisten kokonaisuuksien valmisteluun on tärkeää tuoda keskeisimmän kohderyhmän – yrittäjien – näkemykset. Tämä onkin neuvottelukunnan toiminnan vahva ydin – tuoda esiin yrittäjien ja yritysten näkemykset, ehdotukset, huolenaiheet ja toiveet, ja saattaa ne myös hallituksen ja ministeriöiden tietoon ja tietoisuuteen. Realistinen yrittäjyyden tilannekuva on perusta tulokselliselle yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikalle.

Neuvottelukunnan tärkeimmät tehtävät on listattu seuraavasti:

1. Toimia neuvoa-antavana elimenä yrittäjyyteen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa
2. Tuoda valmisteluun keskeisen sidosryhmän – yrittäjien – näkökulmat ja palautteet sekä antaa ehdotuksia ministeriöille/valtioneuvostolle tarvittavista toimista
3. Keskustella yrittäjyyspolitiikan kehittämisen kysymyksistä sekä edistää poikkihallinollista yhteistyötä
4. Seurata ja ennakoida yrittäjyyden toimintaympäristön kehitystä ja toimenpiteiden vaikutusta sekä tunnistaa tarvittavia toimia kansallisella, EU- ja globaalilla tasolla
5. Vaikuttaa yrittäjyyden tavoitteisiin hallituskausittain muun muassa tunnistamalla tärkeimmät toimenpiteet kilpailukykyisen ja vakaan yrittäjyyden toimintaympäristön kehittämiseksi

Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu lokakuulle 2025 saakka. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri. Jäsenistöstä on 13 yrittäjiä ja 10 muuta jäsentä valtionhallinnosta, yliopistoista ja kuntasektorilta. Jo ensimmäisten kokoontumisten myötä on tullut selväksi, että neuvottelukunnan jäsenistö muodostaa erittäin osaavan, kokeneen ja näkemyksellisen yrittäjyyden kehittämisen yhteisön ja keskusteluympäristön.

Myös onnistuneiden omistajanvaihdosten edistämiseen, omistajuuden kehittämiseen ja yritystoiminnan uusiutumiseen liittyvät kysymykset ovat – kuten niiden luonnollisesti tuleekin olla – vahvasti neuvottelukunnan asialistalla ja keskustelujen aiheena. Paitsi käytännön tarpeiden ja yrittäjyyden käytännön haasteiden ja mahdollisuuksien kautta, omistajanvaihdosasiat tulevat neuvottelukunnan asialistalle myös yrittäjyyden periaatepäätöksen kirjausten kautta.

Yrittäjyyden neuvottelukunnan asettamispäätökseen taustamuistioineen pääsee tutustumaan tästä.

Kaikinpuolinen aloitteellisuus ja aktiivisuus yrittäjyyden ja omistajuuden kehittämisen kysymyksissä on jatkuvasti suotavaa ja toivottavaa. Myös yrittäjyyden neuvottelukunta tarvitsee työhönsä monipuolisesti näkemyksiä, nostoja ja keskustelualoitteita. Näitä näkemyksiä voi hyvin mielellään toimittaa esimerkiksi meille tämän kirjoituksen laatijoille, TEM:n edustajille yrittäjyyden neuvottelukunnan sihteeristössä.

Ollaan yhteyksissä!

Kari Alanko, Yrittäjyyden neuvottelukunnan sihteeristön jäsen
Jaana Lappi, Yrittäjyyden neuvottelukunnan pääsihteeri ja sihteeristön puheenjohtaja
Anne Pesola, Yrittäjyyden neuvottelukunnan sihteeristön jäsen

 

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.