Ajankohtaista

On yhä harvinaisempaa, että yrityskaupassa kauppahinta maksetaan kokonaan kerralla. Yksi syy on se, että yrityksissä on yhä enemmän immateriaalista omaisuutta, kuten osaamista, josta ei saada vakuutta rahoittajille. Vaikka tuotot ovat hyviä, epävarmuutta on rahoituksen näkökulmasta aikaisempaa enemmän. Varmuutta saadaan jakamalla riskiä ja se tapahtuu vaiheistamalla kauppahinnan maksua. Puhutaan earnouteista ja maksujärjestelyistä. Yrityskauppa onnistuu, kun osataan sopivasti joustaa.

Earnoutin kaksi puolta

Tulokseen tai liikevaihtoon sidotulla earnoutilla on monia hyvä puolia sen lisäksi, että sillä saadaan kauppa yleensä syntymään. Myyjällä on mahdollisuus saada paras mahdollinen kauppahinta. Veroja ja kauppahintaa maksetaan sitä mukaa kun rahaa tulee.

Mitalilla on tässäkin toinen puoli. Myyjää saattaa harmittaa, kun kauppahinnasta maksetaan varmuudella vain osa. Kaupan jälkeen tulevat tuotot ovat yksin ostajan käsissä, eikä myyjä voi niihin enää vaikuttaa. Jos ostaja tekee tulosta huonontavia ja siten earnoutia pienentäviä toimia tahallaan tai tuottamuksella, syntyy riita. Earnout tekee kauppakirjasta erittäin haastavan, jos tällaiset riidat halutaan välttää. Varsinkin, jos earnout on sidottu johonkin muuhun kuin liikevaihtoon, kuten yrityksen käyttökatteeseen. Ostaja voi varsin helposti pienentää käyttökatetta erilaisin kustannuksin. Siitä oliko kustannus välttämätön vai ei, on ostajalla ja myyjällä helposti eri näkemys.
 
Maksuaikaa sovitulle osalle kauppasummaa

Yksi hyvä tapa olisi antaa yksinkertaisesti maksuaikaa sovitulle osalle kauppasummasta. Loppuosa kaupasta maksettaisiin sovituissa kiinteissä erissä. Tällöin myyjä olisi rahoittajana samassa asemassa kuin pankit ja Finnvera. Näillehän laina maksetaan sovitusti takaisin, huolimatta siitä, miten yritys menestyy kaupan jälkeen.

Myyjälle tämä järjestely olisi mieluisa, koska koko kauppasumma olisi sovittu maksettavaksi, eikä se olisi miltään osin auki, eivätkä ostajan toimet muuttaisi maksettavaa kauppahintaa. Rahoitusmalli olisi ostajalle sama, kuin tilanteessa, jossa pankki rahoittasi koko kaupan kerralla. Myös riskinjako rahoittajien kesken toimisi kuten earnoutissakin. Kauppakirja olisi earnoutiin verrattuna paljon yksikertaisempi eikä riitoja tältä osin tulisi. Rahoitusriski toki tähänkin liittyisi.

Hyvä maksuaikajärjestelymalli pilattu verotuksella

Myyjät eivät tähän malliin kuitenkaan yleensä suostu, mikä näkyy kauppojen kaatumisina kalkkiviivoilla, kun earnout kiinnostaa vielä vähemmän. Syynä on verotus. Myyjän on maksettava vero heti koko myyntivoitosta, vaikka merkittävä osa kauppahinnasta kotiutuu vasta vuosien päästä.

Tällä verotuskäytännöllä on vain negatiivisia seurauksia myös verokertymien kannalta, koska moni yrityskauppa jää tästä syystä tyystin tekemättä. Pahin tilanne on myyjällä silloin, kun ostaja ei maksa sovittuja kauppahinnan osia. Verot on maksettu, mutta rahat jäivät saamatta. Ei ole ihme, että myyjiä ei tällainen riski kiinnosta. Näppejä jäävät nuolemaan kaikki rahoittajat ja myyjä, mutta verottaja on ainut, joka kaupasta rahat sai.

Myyntivoiton verotus maksuperusteiseksi

Maksuperusteinen myyntivoiton verotus korjaisi epäkohdan heti ja antaisi yhden työkalun lisää yrityskauppojen toteuttamiseen. Tämä järjestely hyödyttäisi kaikkia yrityskaupan osapuolia.
 
Juha Rantanen
Toimitusjohtaja, Suomen Yrityskaupat Oy

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Joskus sanotaan, että yritys on yrittäjän lapsi. Vertaus ei ole täydellinen, mutta jotain samankaltaista yrittäjyydessä ja yrittäjyyden elinkaaressa ja vanhemmuudessa on.

Yrittäjyys, yrittäjäksi ryhtyminen on iso askel. Niin on myös vanhemmuus. Molemmissa on ensin toive ja tahto, joka voi toteutua eri tavoin. Kun toive muuttuu todeksi, se muuttaa elämäsi pysyvästi.

Seuraavaksi tarvitaan rakkautta, aikaa ja huolenpitoa. Niiden myötä tapahtuu kehitystä ja kasvua, harvoin ilman ongelmia ja haasteita. Yhtä paljon mukana on iloa ja onnistumisia.

Ja jossain vaiheessa on aika päästä irti, antaa aikaansaannoksesi jatkaa elämäänsä itsenäisenä ja uusien kumppanien kera. Jos lapsia on useampi, ymmärtää elinkaaren vaihteet helpommin ja hoivaankin syntyy rutiinia, mutta luopuminen on aina yhtä iso asia.

Tarvitaan suurta ja pientä

Kuten lapset, jokainen yritys ja yrittäjä ovat yksilöitä. Usein eri asioiden, myös yrittäjyyden edistämisessä pyritään löytämään keinoja, jotka herättäisivät massat huomaamaan ja toimimaan. Tämä tavoite on ollut mukana myös omistajanvaihdosten edistämisessä. Omistajanvaihdos koskettelee lähivuosina noin 50 000 yrittäjää, joten vaikuttavia toimia tarvitaan.

Uusyrityskeskus-palvelun ytimessä on ihmisen henkilökohtainen palvelu. Yritysneuvoja käy yrittäjyyttä suunnittelevan kanssa läpi juuri hänen yritysideaansa ja yrittäjyyttä juuri hänen tilanteessaan. Tietoa voimme jakaa massoille ja valmentaa voimme ryhmiä, mutta kuten asiakastyytyväisyyskyselymme avoin palaute kertoo, korvaamatonta on henkilökohtainen neuvonta.

Kyse on ihmisistä

Alkavan yrittäjän palvelut eivät ole yritysten, vaan ihmisten palvelua. Väitän, että sama koskee myös omistajanvaihdoksia. Tietoja ja herättelyä voimme tehdä joukolle yrityksiä, mutta tietoisuuden muuttaminen yrityskaupaksi vaatii luopuvan yrittäjän palvelua ihmisenä.

Yrittäjäksi ryhtyminen tai yrityksestä luopuminen vaikuttaa ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti. Tarvitaan myyjä ja ostaja, jotka löytävät toisensa. Tarvitaan myyjä ja ostaja, joilla on rohkeutta muuttaa elämäänsä.

Yrityskaupat syntyvät yksi kerrallaan. Jokainen niistä on tärkeä ja ainutlaatuinen.

 
Susanna Kallama

toimitusjohtaja,
Suomen Uusyrityskeskukset ry

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Suomen yrittäjäkoulutus on vahvasti startup-vetoista. Samaan aikaan kymmenet tuhannet pitkän linjan yritykset tarvitsisivat uutta jatkajaa, jottei niiden yritystoiminta lakkaa. Omistajanvaihdosfoorumi haastaa oppilaitoksia panostamaan ns. jatkajakoulutukseen, jotta olemassa oleviin yrityksiin löydettäisiin uudet vetäjät.

Tänään julkistettu selvitys tarjoaa oppeja ja kokemuksia viidestä korkeakoulusta Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Jatkajakoulutuksessa ideana on se, että opiskelijan ei tarvitse aloittaa yritystoimintaa startup-tyyppisesti tyhjältä pöydältä. Sen sijaan häntä kannustetaan ryhtymään olemassa olevan yrityksen jatkajaksi ja valmennetaan kohti onnistunutta yrityskauppaa. Olemassa oleva bisnes antaa tuoreelle yrittäjälle lentävän lähdön. Uuden omistajan myötä konkariyritys puolestaan saa ikään kuin startup-vaihteen päälle.

Jatkajakoulutuksen läpimurto on valitettavasti yhä näkemättä, vaikka sen tarpeesta on puhuttu koko 2000-luku, arvioi Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

”Toiminta on Suomessa yhä liian pienimuotoista suhteessa tarpeeseen. Projektiluonteisuuden takia aitoja tuloksia – toteutuneita omistajanvaihdoksia – nähdään liian harvoin. Nyt on aika nousta seuraavalle tasolle! ”

Onneksi Suomesta löytyy oppilaitoksia, jotka ovat pyörittäneet jatkajakouluja tai omistajanvaihdoshankkeita eri laajuisina kurssikokonaisuuksina, korostaa Omistajanvaihdosfoorumin projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä:

”Näiden konkarien kokemuksista kannattaa ottaa oppia ja poimia parhaat käytännöt, jotta jatkajakoulutusta pystyttäisiin paremmin konseptoimaan. Tämän jälkeen jatkajakouluja tulisi monistaa laajemmin oppilaitoskentälle. ”

Alan keskeisistä toimijoista koostuva Omistajanvaihdosfoorumi teetti Haaga Helian ammatillisella opettajakorkeakoululla selvityksen seuraavista jatkajakouluista: Turun ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto / ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk).

Selvityksen johtopäätöksinä tunnistettiin parhaat käytännöt, joita tarvitaan jatkajakoulutuksen nostamiseksi uudelle tasolle:

Opiskelijasta yrityksen omistajaksi? – omistajanvaihdoshankkeista jatkajakouluiksi

Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen,

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jari.huovinen[at]ek.fi, p. 040 861 4582

Omistajanvaihdosfoorumin projektipäällikkö Mika Haavisto,

Suomen Yrittäjät, mika.haavisto[at]yrittajat.fi, p. 050 550 1993

Mikä on Omistajanvaihdosfoorumi? 

Omistajanvaihdosfoorumi toimii Suomessa yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Mukana ovat myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto. Lue lisää: ov-foorumi.fi

Lokakuussa kolme kiinnostavinta kohdetta sivuillamme oli:

Myydään elämäntapa ja kannattava lomakylä keskellä Koilliskairan erämaata.

Tulppion Majat Ky sijaitsee Martissa, joka on pieni Savukosken sivukylä Värriöjoen ja Kemihaaran liittymäkohdassa. Kylän halki menee tie, joka johtaa Korvatunturin juurelle ja Tulppioon.

Lomakylä tarjoaa matkailijalle kirjon erämaan autiutta, hoidettuja reittejä, omatoimista tekemistä ja halutessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa hyvistä paikallisista raaka-aineista tehtynä. Tulppion Majat on käsite erämatkailijoiden, metsästäjien ja motoristien keskuudessa. Tulppion ”tiskon” ovat kokeneet lukuisat kairankiertäjät ympäri Suomea ja Eurooppaa. Se on niitä asioita, jotka on koettava kerran elämässä.

Tulppion Majat on keskellä Nuortin erityisaluetta, jossa alueen vesistöön ei istuteta kalaa vaan harjus- ja taimenkanta ovat luonnonvaraisia. Nuortin kalastusalueella on jokivarsia runsaat 150 km. Nuorttijoesta on noin 20 km UKK-puistossa sijaitsevaan Nuortin kanjoniin, joka on yksi Lapin upeimmista paikoista. Kanjonia kiertää Nuortin retkeilyreitti. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Lähinnä keskiraskasta koneistusta tekevä konepaja, jolla hyvä sijainti, osaava henkilöstö ja vakiintuneet asiakassuhteet.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Yhtiö tarjoaa kodinomaista ja turvallista asumista, silloin kun kotona ei enää pärjää. Vanhuksille tarjotaan ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, muistisairaille myös omassa pienyksikössä.

Asukkaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta huolehtivat sairaanhoitajat, lähihoitajat ja hoiva-avustajat sekä säännöllisesti vieraileva lääkäri. Lisäksi asukkaille tarjotaan monipuolisesti muita palveluita ja ruoat valmistaa oma keittiöhenkilökunta.

Rakennusten kunto on erittäin hyvä, niihin on vuosien mittaan tehty yli 3 000 000 €:n edestä peruskorjauksia ja ne muodostavat erittäin toimivan palvelutalokokonaisuuden. Tilojen käyttökelpoisuudesta on Aluehallintoviraston hyväksyntä.

Toimintaa harjoitetaan rauhallisessa miljöössä luonnon keskellä. Ympärillä olevalla ulkoilualueella on mahdollisuus mm. kulkea itsenäisesti, avustettuna kävellen tai pyörätuolilla.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Vuosi 2020 jää mieliin koronavuotena. Se on vaikuttanut kaikenikäisiin, päiväkotilapsista eläkeläisiin. Se on vaikuttanut niin työhön kuin vapaa-aikaan. Olemme syvässä kriisissä.

Kun Suomi ja Eurooppa kutakuinkin suljettiin keväällä, yritykset eri toimialoilla ryhtyivät toimenpiteisiin, joiden avulla akuutista kriisistä selvitään. Kassavirta piti turvata hinnalla millä hyvänsä. Onneksi kesän aikana epidemiatilanne hellitti ja lukkotilanteesta päästiin. Syksyn aikana emme ole palanneet samanlaiseen lukkoon. Myös henkisesti ero on suuri.

Perheyritysten kentässä on noussut esiin trendi, että syvimmän akuutin kriisin jälkeen perheyritykset katsovat tulevaisuuttaan pidemmällä tähtäyksellä. Kiinnostusta perheyrityksen jatkajien valmennuksiin ja omistajien yhteisen tahtotilan löytämiseen on ollut selvästi aikaisempaa enemmän. Myös sidosryhmien kanssa keskustellessa tulee esille, että kun vielä keväällä keskustelut yritysmyynneistä, niiden ostamisista, sukupolvenvaihdoksista tai listautumisista olivat jäissä, nyt on otettu esille suunnitelmia, joilla halutaan turvata yritystoiminnan tulevaisuus pitkälle koronapandemian jälkeiseenkin tilanteeseen. Valmistautuminen uuteen normaaliin koskee myös valmistautumista omistajapohjan tai koko omistajanvaihdoksen mahdollisuuksiin.

Omistajanvaihdosfoorumin tilaama ja LUT-Yliopiston toteuttama Jatkajaraportti 2019 toteaa, että yritysten jatkajat tavoittelevat yritysten kannattavuuden vahvistamista kasvun kustannuksella. Yksi syy voi olla se, että omistajanvaihdosten kautta siirtyvät yritykset eivät monesti ole liiketoiminnallisesti huippukunnossa. Raportin tekijöiden mukaan näin voi olla varsinkin silloin, kun luopuminen tapahtuu vasta viime hetkellä, jolloin yrityksen tilanne on päässyt ehkä heikentymään jo pidemmän aikaa. Tärkeänä syynä kannattavuuden korostamiseen voi olla myös omistajanvaihdosten epäedullinen sääntely. Kun päähuomio sekä ajan ja resurssien panostukset ovat kannattavuudessa, lisäpanostukset investointeihin voivat jäädä pitkäksikin aikaa. Tämän suuntaiset päätökset johtavat heikkoon tuloksentekokykyyn ja vievät yritykseltä kilpailu- ja kasvumahdollisuudet. Suomen elinkeinoelämän ekosysteemi kokonaisuudessaan pärjää silloin suotta heikommin kuin miten se voisi pärjätä.

Tässä ollaan omistajavaihdosfoorumin ydintehtävän äärellä. Yrityksen pitää saada uudet omistajat mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.

Koronapandemia on maailmanlaajuisesti katastrofi ja yritykset eri puolilla maailmaa taistelevat olemassaolostaan. Kaiken tämän keskellä on hienoa, että yritykset ovat heränneet pohtimaan tulevaisuuttaan keskipitkällä ja pitkällä tähtäyksellä. Yrityksen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle tai uusille omistajille on syytä pohtia systemaattisesti. Suomalaiset yritykset ansaitsevat jatkuvuutta.

Onnistunut omistajanvaihdos turvaa yrityksen jatkuvuuden ja menestyksen vuosiksi eteenpäin, luo usein kasvua ja mahdollisuuksia uudistua. Selvitäkseen tästä kriisistä Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja, vaurautta, hyvinvointia ja elinvoimaa sukupolvien yli tulevaisuuteen.

 
Auli Hänninen
toimitusjohtaja Perheyritysten liitto

Syyskuussa kolme kiinnostavinta kohdetta sivuillamme oli:

LOMAKYLÄ KESKELLÄ KOILLISKAIRAN ERÄMAATA

Myydään elämäntapa ja kannattava lomakylä keskellä Koilliskairan erämaata.
Tulppion Majat Ky sijaitsee Martissa, joka on pieni Savukosken sivukylä Värriöjoen ja Kemihaaran liittymäkohdassa. Kylän halki menee tie, joka johtaa Korvatunturin juurelle ja Tulppioon.

Lomakylä tarjoaa matkailijalle kirjon erämaan autiutta, hoidettuja reittejä, omatoimista tekemistä ja halutessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa hyvistä paikallisista raaka-aineista tehtynä. Tulppion Majat on käsite erämatkailijoiden, metsästäjien ja motoristien keskuudessa. Tulppion ”tiskon” ovat kokeneet lukuisat kairankiertäjät ympäri Suomea ja Eurooppaa. Se on niitä asioita, jotka on koettava kerran elämässä.

Tulppion Majat on keskellä Nuortin erityisaluetta, jossa alueen vesistöön ei istuteta kalaa vaan harjus- ja taimenkanta ovat luonnonvaraisia. Nuortin kalastusalueella on jokivarsia runsaat 150 km. Nuorttijoesta on noin 20 km UKK-puistossa sijaitsevaan Nuortin kanjoniin, joka on yksi Lapin upeimmista paikoista. Kanjonia kiertää Nuortin retkeilyreitti. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

KULUTTAJATUOTTEIDEN MAAHANTUONTI JA TUKKULIIKETOIMINTA, JOKA ON SIIRRETTÄVISSÄ

Yrityksellä on vuosikymmenten mittainen historia ja sitä kautta vakiintunut asiakaskunta kautta Suomen.
Yritys tuo maahan monipuolisia kuluttajille suunnattuja tuotteita, joita myydään pääasiassa marketeissa ja erikoisliikkeissä.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

HUIPPURAVINTOLA PYHÄTUNTURIN KULTAKERON HUIPULTA

Myydään Pyhätunturin Kultakeron huipulta PyhäExpress-maisemahissin yläaseman vierestä keskeltä rinnealuetta kannattava huippuravintola, jonne pystyy nousemaan maisemahissilläkin ympäri vuoden. Ravintolasta avautuu huikea panoraamamaisema joka puolelle ympäröivää tunturialuetta. Kauimmat tunturit näkyvät itärajalta saakka ja ravintolan sijainti maisemineen onkin aivan ainutlaatuinen.

Ravintolarakennus on kooltaan 308 m2 ja terassit yhteensä 200 m2. Asiakaspaikkoja on sisällä ravintolassa 110 ja terasseilla 160. Terassit avataan asiakkaiden käyttöön jo kevättalvella suotuisissa säissä. Ravintolalla on paljon vakituista asiakaskuntaa yksityishenkilöistä ja matkatoimistoryhmistä.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

30.9.2020 Boston Consulting Group julkaisi tiedotteen, jonka mukaan yrityskauppojen arvot olisivat romahtaneet. Väite pohjautui yhtiön tekemään kansainväliseen selvitykseen. Päätelmää voidaan pitää virheellisenä yleistyksenä Suomen osalta.  

Selvityksessä oli mukana vain 118 suomalaista yrityskauppaa, vaikka niitä Suomessa tehdään jopa 4 000 vuosittain. Lisäksi tarkastellut kaupat ovat lähinnä pörssiyritysten ja muiden suurimpien yritysten kauppoja, joista on tehty yleistys koskemaan kaikkia yrityskauppoja. Samanlaiseen tulkintavirheeseen päädyttäisiin, jos kyseltäisiin pörssiyritysten pääjohtajien ansiokehitystä, ja vastausten pohjalta pääteltäisiin, kuinka työtekijöiden palkat ovat muuttuneet.

On yleistä, mutta silti virheellistä, kun suuryrityksistä puhutaan kaikkien yritysten edustajina. Lukumääräisesti suuryritykset ovat poikkeuksia suomalaisessa yrityskannassa, kaukana tyypillisestä suomalaisesta yrityksestä. Pienet yritykset ovat lähes joka asiassa erilaisia kuin suuryritykset mm siinä, että niiden asiakaskunta on usein paikallista, kun suuryrityksillä se on kansainvälistä.

Kauppahintojen laskua ei ole havaittu suurimmilla yritysvälittäjillä eikä Finnveran tilastoissakaan. Finnvera on rahoittamassa merkittävää osaa suomalaisia yrityskauppoja. Yrityskauppojen kappalemäärät notkahtivat keväällä, mutta ohittivat jo heinäkuussa viimevuoden vastaavan tason. Koko alkusyksyn yrityskaupat ovat käyneet hyvin vilkkaasti.

Yrityskauppojen yksi erikoisuus on se, että kauppahinnat eivät yleensä jousta alaspäin, vaikka epävarmuus lisääntyisi. Jos epävarmuus lisääntyy, kauppaehdot tasapainottavat tilannetta jakamalla riskiä myyjän ja ostajan välillä hinnan säilyessä entisellään. Kauppa tehdään vain yrityksistä, joiden hyvään tulevaisuuteen uskotaan. Jos yrityksen tulevaisuus näyttää synkältä, ostajat eivät ole siitä kiinnostuneita edes alemmalla hinnalla.

Toinen erikoisuus on se, että kysynnän ja tarjonnan laki ei päde yrityskauppoihin kuin poikkeuksellisesti. Yrityskaupat ovat aina yksilöitä. Samanhintaiset, saman toimialan, kaupat voivat sisältää aivan erilaisen ostokohteen; toinen voi sisältää arvokkaan kiinteistön ja pientä tulosta tekevän yrityksen, toisessa yrityksessä tahkotaan merkittävää tulosta ilman reaaliomaisuutta. Ostajille nämä yritykset eivät ole vaihtoehtoja, vaan yrityksille on erityyppiset ostajat.

Kun puhutaan hintojen laskusta, tulisi olla vertailukohta, mihin verrataan. Suomessa ei ole virallista tilastoa edes yrityskauppojen määrästä, saatikka yritysten arvoista tai hintapyyntöjen ja kauppahintojen muutoksista. Tämäkin vuoksi yleistykset yrityskauppojen kehityksestä ovat helposti virheellisiä. Boston Consulting Groupin selvitys on jo otoskokonsakin puolesta Suomen osalta niin pieni ja vinoutunut, että sen pohjalta ei voi tehdä tilastollisia päätelmiä, muuta kuin selvityksessä mukana olleista yrityksistä.

050 5445081

[email protected]

www.syvl.fi

Globaali koronakriisi on mullistanut monia asioita maailmassa. Myös yritysten toimintaympäristö on erinäköinen kuin vuosi sitten. Perinteiset käsitykset yritysten tulevaisuuden näkymistä, ja siten myös arvosta, ovat tulkinnanvaraisemmat kuin aikoihin.

Yrityskauppoja ja omistajanvaihdoksia ajatellen tämä luo paitsi haasteita, myös mahdollisuuksia. Ilmeisin haaste on se, että ostajan ja myyjän näkemykset kohteen oikeasta kauppahinnasta saattavat olla kovin erilaiset. Mitä epävarmempi tulevaisuus on, sitä enemmän ”kauneus on katsojan silmässä”. Näin sumuisessa tilanteessa näkemyserojen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa.

Joissain tapauksissa uusi erilainen maailmantilanne saattaa kuitenkin jopa jouduttaa yrityskauppaa. Joskus uusi omistaja pystyy näkemään yrityksessä täysin uusia mahdollisuuksia. Tällöin ne yritykset, jotka kohtasivat koronan taloudellisesti vahvoina, ovat etulyöntiasemassa. Nyt onkin vakavaraisen strategisen ostajan markkina.

Vahvalle ostajalle rahoitus järjestyy

Suomessa toimivat pankit ovat koronan aikanakin säilyttäneet kykynsä luotottaa yrityksiä. Pankkiirin silmiin tämä näyttäytyy kovana kilpailuna ”hyvistä hankkeista”. Lisäksi yhteiskunta on tullut vastaan tarjoten erilaisia pankkimarkkinaa vakauttavia ja tukevia työkaluja. Finnveran vahva osallistuminen kevään rahoituskysynnän purkamiseen on tästä yksi hyvä esimerkki. Juuri nyt taloudellisesti vahvan ostajan on huomattavan helppoa saada rahoitusta kaavailemaansa yrityskauppaan.

Sijoituksen tuotto omissa käsissä

Jos ostaja ei tarvitse rahoitusta vaan sillä on varat jo valmiina, pohdittavaksi tulee vielä yksi näkökulma. Nykyisessä nollakorkomaailmassa pääomalle on välillä ollut vaikeaa saada tuottoa. Pankit eivät talletuksista maksa mitään ja korkorahastot tuottavat vain hippusia. Suora osakkeisiin sijoittaminen altistaa lyhyellä aikavälillä riskeille, jotka eivät ole sijoittajan kontrollissa. Ostamalla yrityksen sijoittaja saattaa saada sijoittamalleen pääomalle hyvänkin tuoton. Yrittäjäsijoittajalle ehkäpä tuottoakin tärkeämpää on tieto siitä, että sijoituksen tuotto on täysin itsestä kiinni.

Minä odotan, että syksyn ja lähestyvän talven aikana tulemme näkemään varsin suuren joukon erilaisia ja erikokoisia yritys- ja liiketoimintakauppoja. Jos olet koskaan ajatellut yrittäjäksi ryhtymistä tai yrityksesi laajentamista yrityskaupalla, nyt kannattaa aktivoitua. Ideaa kannatta pallotella oman pankkiirin kanssa, jotta suunnitelma saa konkretiaa. Sillä nyt on vakavaraisen strategisen ostajan markkina.

 
Tuomas Kivelä
Johtaja, Danske Bank Yrityspankki

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrityskauppoja hyödyntävässä ajattelutavassa omaa tekemistä ja yritystä sekä toimintaympäristöä analysoidaan niin, että liiketoiminnan osto ja myynti nähdään yhtenä vaihtoehtona kehittää, kasvattaa ja uudistaa liiketoimintaa. Yrityskaupassa kaupan kohteena on nippu erilaisia resursseja. Yrityskaupan arvonmäärityksen keskiössä on ostajan mahdollisuuksien arviointi hyödyntää niitä tulevien lähivuosien aikana.

Yrityskauppoja hyödyntävässä ajattelutavassa on varjoinen ja aurinkoinen puoli. Varjoista puolta hallitsee riski ja epävarmuus. Epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä on useita ja niiden merkitys on tapauskohtaista. Ensinnäkin tulevat kysymykseen kaupan kohteeseen liittyvät tekijät. Ovatko ostokohde, sen toiminta ja tulokset arvioidun kaltaisia? Lisäksi yrityskauppaan liittyy aina tulevaisuuden ennakointiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Millaisia muutoksia toimintaympäristössä tapahtuu esimerkiksi kysynnässä, kilpailijoiden toiminnassa, säädösympäristössä ja kansainvälisessä kaupassa? Venäjän pakotteiden myötä monien yritysten markkinat romahtivat ja pakotteiden ennustaminen ennen Krimin valtaamista oli käytännössä mahdotonta. Edelleen lähes poikkeuksetta yrityskaupassa puhutaan kauppasummasta, joka on merkittävä. Monista muista investoinneista ja kaupoista poiketen mukana kulkee todellinen riski siitä, että kaupan kohteen arvo osoittautuukin aivan mitättömäksi suhteessa maksettuun kauppahintaan. Rahoituksen näkökulmasta kauppasumman ja maksuehtojen lisäksi yrityskauppaan liittyvät läheisesti kehittämistoimet ja käyttöpääoman tarve. Niidenkin ennakoimisessa onnistuminen voi vaihdella.

Yrityskauppojen tarjoamat mahdollisuudet puolestaan ovat usein ylivertaisia ja muilla tavoin vaikeasti saavutettavissa. Kokemus on osoittanut yrityskauppojen olevan nopea ja varma tapa kehittää yrityksiä ja liiketoimintaa. Kun kaupan kohteena on soiva peli, mahdollistaa se virittämisen tai yhdistämisen muuhun liiketoimintaan. On todella eri asia ostaa pölli ja soittimen kieliä kuin soivassa kunnossa oleva kannel. Edelleen onnistunut yrityskauppa tarjoaa otollisen mahdollisuuden uudistumiseen. Ostajayrittäjän omassa elämässä yrityskauppa voi tarkoittaa tiikerinloikkaa kohti kokonaista nippua uusia mielenkiintoisia haasteita. Vastaavasti yritykselle samainen tiikerinloikka voi tuoda uusia tuotteita, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja toimintatapoja. Tiedetään yrityskauppoja, joissa arvioitu kauppasumman takaisinmaksuaika on voinut jopa puolittua.

Yrittäjän on syytä jo ennen yrityskauppaa varautua uudistamaan omaa johtamistaan. Yrityskaupan myötä johtamisen haasteet usein muuttuvat. Toinen yrittäjän oman tekemisen ytimeen tuleva asia on identiteetin muuttuminen. Tämän tiedostaminen jo ennen yrityskauppaprosessia tasoittaa yrittäjän tietä kohti yrityskaupan jälkeisiä haasteita. Yrityskauppoja hyödyntävä ajattelutapa on olennainen osa kasvuyrittäjyyttä.

 
Juha Tall
KTT, TKI-asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Me Omistajanvaihdosfoorumin lähes parikymmentä toimijaa voimme olla ylpeitä. Vuosien saatossa olemme yhdessä luoneet Suomen merkittävimmän keskittymän kaikille niille tahoille, joiden ydinosaamista ovat pk-sektorin yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset. Verkosto vaihtaa tietoa, luo uutta ja saa tuloksia. Samalla on tärkeää saada mukaan lisää aktiiveja ja uusia tuulia. Marraskuun Omistajanvaihdoskonferenssissa meillä on tilaisuus laajentaa verkostoa, ylittää hiekkalaatikon rajoja, rikkoa kuplaa ja kutsua mukaan uusia tahoja.

Hiekkalaatikon rajat ovat selvät. Tee mitä haluat, kunhan teet sen laatikon sisällä ja käytät sieltä löytyviä leluja. Silloin ei tapahdu mitään yllättävää vaan saat tulokseksi ihanan symmetrisiä ja odotusten mukaisia hiekkakakkuja. Laatikon ulkopuolella on vain epätäydellisiä ja vähemmän hyödyllisiä työkaluja, joihin ei kannata aikaansa tuhlata.

Kuulostaako tutulta? ”Puhu äänellä, jonka kuulen”, laulaa Aki Tykki osuvasti Happoradion hienossa kappaleessa. Tätä ajatusta voisi hyvin vielä jatkaa ja väittää, että ihmiset yleensä kuulevat paremmin sellaisen äänen, jonka he myös henkilökohtaisesti tai jostain yhteydestä tuntevat. ”Puhu äänellä, jonka tunnen ja siksi myös kuulen”.

Valitettavasti tällöin hiekkalaatikon ulkopuolella olevat tuntemattomat, joilla ei uskota olevan asiaan osaamista tai annettavaa, jäävät usein kuulematta. Tämä on sääli, koska uudet toimijat voisivat tuoda asian edistämiseen ja keskusteluun jonkin täysin uuden tai ainakin virkistävän näkökulman. Hiekkalaatikon venyttäminen tarjoaa yleensä myös hyvän mahdollisuuden sitouttaa uusia ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyvinkin relevantteja tahoja johonkin tärkeäksi koettuun tehtävään.

Omistajanvaihdosfoorumin yksi tavoitteista on kerätä yhteen yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten edistämisestä kiinnostuneet toimijat. Omistajanvaihdosten edistämisen kenttä ei saa olla varattu pelkästään nykyisille aktiiveille, vaan peliin pitää saada osallistua, vaikka siinä ei aikaisemmin olisikaan ollut mukana.

Tervetuloa siis kaikki tutut ja tuntemattomat mukaan 3. marraskuuta järjestettävään jo perinteeksi muodostuneeseen valtakunnalliseen Omistajanvaihdoskonferenssiin. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyksien kautta.

Jari Huovinen

Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.