Ajankohtaista

Yritysvälittäjän ammatti on yksi vaativimpia talouselämässä. Mikään yksittäinen koulutus ei anna täydellisiä eväitä ammatissa menestymiselle ja samalla moni koulutus ja kokemus antaa hyviä valmiuksia siihen. Osittain tästä syystä yritysvälittäjien taustat ovat varsin kirjavia. Suomen Yritysvälittäjäin Liitto näkee tarpeelliseksi varmistaa yritysvälittäjien palvelun korkean ja tasalaatuisen palvelun ja käynnistää siksi yritysvälittäjien auktorisoinnin.

Hyvä yritysvälittäjä hallitsee monenlaisia tietoja ja taitoja juridiikasta myyntitaitoihin. Yhtä kaikki, on olemassa yleisiä perustaitoja, joita jokaisella hyvällä yritysvälittäjällä on ja huonoilta puuttuu. Näiden perustaitojen tasoa testaan yritysvälittäjän auktorisoinnilla.

Auktorisoinnilla pyritään kohottamaan ja ylläpitämään yritysvälittäjien ammatillista osaamista sekä auttamaan asiakkaita valitsemaan avukseen osaavan ammattilaisen.

Haku Auktorisoiduksi yritysvälittäjäksi aukeaa 21.9.2020. Haku on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa haetaan oikeutta osallistua auktorisointitenttiin. SYVL ry:n hallitus valitsee hakemusten perustella tenttiin kutsuttavat. Kokelaan on täytettävä joukko kriteerejä, jotta hänet voidaan hyväksyä tenttiin. Tällaisia ovat mm. SYVL ry:n jäsenyys (suoraan tai välillisesti) ja tuoreet referenssit yrityskauppojen tai omistajanvaihdosten teosta.

Hakua-aikaa on kuukausi ja varsinainen tentti järjestetään 18.11.2020. Suomen ensimmäiset Auktorisoidut yritysvälittäjät nimitetään jouluun mennessä. Tenttejä tullaan järjestämään kaksi kertaa vuodessa. Seuraava on keväällä 2021.

Tarkemmin auktorisoinnista ja sen hakemista: www.syvl.fi/yritysvalittajien_auktorisointi

Juha Rantanen
Puheenjohtaja
Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry

Tilastokeskuksen mukaan yritysten tekemät investoinnit laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 16,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Korona-ajan epävarmassa talouden ja maailmanmarkkinoiden tilassa investoinnit ovat jäissä ympäri maailmaa. Tämä vaikuttaa myös suomalaisten perheyritysten kasvunäkymiin.

Suomessa perheyritysten rooli taloudelle ja työllistämiselle on merkittävä. Perheyritykset tekevät keskimäärin pienemmällä riskillä parempaa tulosta kuin muut yritykset. Perheyritysten oman pääoman tuotto (ROE) on nousukausina hieman verrokkiyrityksiä alhaisempi, mutta vastaavasti verrokkiyrityksiä parempi makrotalouden heikkoina ajanjaksoina. [1] Lukujen valossa perheyritykset ovat kestäviä, mutta kriisiaikana se ei yksin riitä varmistamaan kasvua ja toiminnan jatkuvuutta.

Suomalaisia omistajia tulee nyt rohkaista ja tukea tarttumaan mahdollisuuksiin kasvattaa yritystä! Pitkäjänteisesti aktiivista omistajuutta tukeva politiikka on ratkaisevan tärkeässä roolissa.

Ilahduttavaa on, että juuri julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan epävarmasta tilanteesta huolimatta kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt ennallaan. Kasvua haetaan uusista innovaatioista, digitalisaatiosta ja uusilta markkinoilta. Myös onnistunut omistajavaihdos voi vauhdittaa kasvua.

Perheyritysten vaihtoehdot liiketoiminnan jatkamiseen

Perheyrityksillä on useita vaihtoehtoja liiketoiminnan jatkamiseen. Vaihtoehtojen ääripäissä ovat omistuksen siirto seuraavalle sukupolvelle tai täysimääräinen irtautuminen liiketoiminnasta esimerkiksi listautumisen tai yritysmyynnin kautta. Vaihtoehdot kannattaa pitää avoimesti pohdinnassa − menestyneiden perheyritysten taustoja tutkinut Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo on tiimeineen selvittänyt, että vain harva menestynyt suku jatkaa vuosikymmenestä toiseen samalla toimialalla. [2]

Aiemmin perheyritysten omistajat ovat saattaneet lykätä keskustelun aloitusta sukupolvenvaihdoksesta, sillä ne eivät halua luoda turhaa painetta seuraajille. Jos haaveissa on kuitenkin siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle, kannattaa heidät ottaa mukaan keskusteluihin mahdollisimman varhain.  Kiihtyvän digitalisaation myötä uusi sukupolvi voi ottaa suuren roolin uusien teknologioiden käyttöönotosta, innovaatiotoiminnasta tai uusien liiketoimintojen löytämisestä perinteisen rinnalle. Mielenkiintoisena trendinä muutamissa perheissä uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kumppanuudet (business development/new ventures) on annettu seuraajasukupolven vedettäväksi. Näin varmistetaan seuraajien sitoutuminen perheyhtiön kehitykseen ja omannäköisen yrityksen tulevaisuuden luomiseen.

Perheiden sijoitusyhtiöt aktiivisina omistajina

Jos perhe luopuu alkuperäisestä perheyrityksestä tai osasta siitä, monet omistajaperheet siirtyvät eteenpäin yrittäjistä omistajiksi oman sijoitusyhtiön/family officen kautta. Perheiden sijoitusyhtiöt yleistyvät Suomessa. Sijoitusyhtiön tehtävänä on hoitaa ammattimaisesti perheen sijoituksia, huolehtia muun varallisuuden kuten esimerkiksi kiinteistöomaisuuden kehityksestä ja myös seuraajasukupolven kouluttamisesta.

Perheiden sijoitusyhtiöt tuovat uusia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia kasvuyhtiöille. Usein perheiden sijoitusyhtiöt sijoittavat muihin perheomisteisiin yhtiöihin, koska taustansa ja kulttuurin puolesta heillä on niihin paljon annettavaa kasvun tukemisessa.

Omistajuuden kehitys vaatii sitoutumista ja näkemystä

Omistajuuden tulee joka tapauksessa olla myös perheyrityksissä jatkuvassa kehityksessä ja tarkastelun kohteena.  Mieti missä vaiheessa sinun yrityksesi on ja mihin suuntaan haluat tai pystyt omistajana yritystä viemään, oletko paras mahdollinen omistaja yrityksellesi nyt ja tulevaisuudessa? Omistajuuden aktiivinen kehitys ja omistajavaihdoksen suunnittelu vaativat aikaa, sitoutumista ja näkemystä. Parhaimmillaan onnistuneella omistajavaihdoksella on suotuisa vaikutus niin yritykselle ja sen työntekijöille, uudelle omistajalle, eteenpäin siirtyvälle (ex)omistajalle kuin koko yhteiskunnallekin.

[1] Kachaner, Stalk & Bloch: What You Can Learn From  Family Business, Harvard Business Review (November 2012)

[2] Ikäheimo, Lumijärvi. Perheomisteiset pörssiyhtiöt Suomessa.
 

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina perheyrityksiä palvelevassa Deloitte Private -tiimissä Helsingissä.

Mari Vähäsöyrinki
Family Business Services

Hans Rosendahl
Strategy & Restructuring
 
Samuel Lehtonen
Corporate Finance Advisory

Marinin hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan ”Kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta”. Toimeksianto on kiistatta haasteellinen ja moniulotteinen. Ohjelma on osa laajempaa ”Elinvoimainen Suomi, kestävän kasvun strategia”- kokonaisuutta [1].

Koronakriisin puhkeaminen viivästytti hankkeen käynnistymistä puolella vuodella. Tämä aikalisä oli kuitenkin hyvästä. On varsin todennäköistä, että pandemian kokemukset tulevat muokkaamaan sekä sijoittajien että yritysten käyttäytymistä. Tästä syystä myös kotimaista omistajuutta pyritään peilaamaan koronan jälkeisen ajan ilmiöitä ja megatrendejä ennakoiden.

Elinkeinoministeri Lintilä asetti työryhmän heinäkuussa 2020. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin kansanedustaja Juha Sipilä. Kaiken kaikkiaan yritysten, yrittäjien ja sijoittajien näkökulma on edustettuna työryhmässä vahvasti. Työ aloitettiin 3.9.2020, ja toimenpidesuositukset luovutetaan ministerille helmikuussa 2021. Koska urakka on vasta alkutaipaleella, en tässä yhteydessä ennakoi lopputulosta. Kotimaisen omistamisen ohjelmalta (”KOO”) kaivataan joka tapauksessa radikaaleja avauksia.

Sen verran toki voin spekuloida, että verotukseen liittyviä kysymyksiä tuskin voidaan sivuuttaa. Myös rahoitus, osaava omistaminen ja sijoituskulttuurin edistäminen löytänevät paikkansa työryhmän agendalla. Lisäksi hallitusohjelman kirjaus yritystoiminnan jatkuvuuden edistämisestä omistajanvaihdostilanteissa (ml. henkilöstön rooli yrityksen toiminnan jatkajana) varmasti huomioidaan osana kokonaisuutta.

Kehystäisin kotimaisen omistamisen ison pelikentän seuraavasti. Heterogeeninen suomalaisten yritysten joukko tarvitsee eri kehitysvaiheisiin (ml. omistajanvaihdokset) räätälöityjä uusia innovatiivisia rahoitusratkaisuja ja omistajuuteen omistautuneita sijoittajia. Kolikon toisella puolella kasvava joukko sijoittajia ja tulevia omistajia tarvitsevat uusia, vaihtoehtoisia markkinapaikkoja ja sijoituskohteita. Suomesta löytyy liian vähän mm. voimakkaasti kasvavia yrityksiä [2]. Tähän pureuduttiin edellisessä blogissa.

Aika ajoin keskustelua herättää kotimainen omistajuuden suhde ulkomaiseen omistukseen. Molempia tarvitaan nyt ja jatkossa – sekä täydentämään että vahvistamaan toinen toisiaan. Esimerkiksi finanssikriisin jälkimainingeissa ulkomaiset venture capital- sijoitukset suomalaisiin yrityksiin vähenivät vuodessa 58 %. Vuoden 2008 tasolle sijoitukset palasivat vasta viisi vuotta myöhemmin. Nyt jännitetään mitä tapahtuu kuluvan syksyn aikana. Toistaiseksi pahin skenaario ei ole toteutunut. Onneksi suomalaiset pääomasijoitusmarkkinat ovat aivan eri asennossa kuin runsas kymmenen vuotta sitten. Vaikka ulkomainen raha ja osaaminen ovat välttämättömyys, osaava kotimainen pääoma vahvistaa resilienssiä erityisesti huonompina aikoina.

Kotimainen omistajuus ei ole itseisarvo. Viimekädessä kyse on työpaikoista, turvallisuudesta, valinnan vapaudesta, osaamisesta, tuottavuudesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista. Koronan myötä talouden kriisinsietokyky nousee uuteen arvoonsa.

[1] Muut kokonaisuuden osat ovat 1) Yrittäjyysstrategia, 2) Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, 3) Kiertotalouden edistämisohjelma sekä 4) T&K&I- tiekartta.

[2] Viimeisten pk- barometrin mukaan yrityksistä 9-11% voidaan luokitella kasvuyrityksiksi.

Kari Virtanen
kaupallinen neuvos, Kotimaisen omistamisen ohjelman työryhmän sihteeristö, työ- ja elinkeinoministeriö

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Elokuussa kolme kiinnostavinta kohdetta sivuillamme oli:

LOMAKYLÄ KESKELLÄ KOILLISKAIRAN ERÄMAATA

Myydään elämäntapa ja kannattava lomakylä keskellä Koilliskairan erämaata.
Tulppion Majat Ky sijaitsee Martissa, joka on pieni Savukosken sivukylä Värriöjoen ja Kemihaaran liittymäkohdassa. Kylän halki menee tie, joka johtaa Korvatunturin juurelle ja Tulppioon.

Lomakylä tarjoaa matkailijalle kirjon erämaan autiutta, hoidettuja reittejä, omatoimista tekemistä ja halutessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa hyvistä paikallisista raaka-aineista tehtynä. Tulppion Majat on käsite erämatkailijoiden, metsästäjien ja motoristien keskuudessa. Tulppion ”tiskon” ovat kokeneet lukuisat kairankiertäjät ympäri Suomea ja Eurooppaa. Se on niitä asioita, jotka on koettava kerran elämässä.

Tulppion Majat on keskellä Nuortin erityisaluetta, jossa alueen vesistöön ei istuteta kalaa vaan harjus- ja taimenkanta ovat luonnonvaraisia. Nuortin kalastusalueella on jokivarsia runsaat 150 km. Nuorttijoesta on noin 20 km UKK-puistossa sijaitsevaan Nuortin kanjoniin, joka on yksi Lapin upeimmista paikoista. Kanjonia kiertää Nuortin retkeilyreitti. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

LAAJA-ALAINEN TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPITOON ERIKOISTUNUT YRITYS

Toimintaan kuuluvat kone-, laite- ja kuljetuskalustohuollot, laiteasennukset, koneistus ja konepajatyöt, rakennus- ja LVI-työt sekä suunnittelu. Huolto- ja kunnossapitoprojektiin saadaan lähes kaikki tarvittavat palvelut yhdestä pisteestä.  

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

ERITTÄIN KANNATTAVA TEOLLISUUDEN INVESTOINTITUOTTEIDEN MAAHANTUONTI-, VALMISTUS-, ASENNUS- JA KUNNOSSAPITOALAN YRITYS

Yrityksellä on vuosikymmenten historia tuoda maahan, valmistaa ja jatkojalostaa teollisuuden investointituotteita sekä asentaa, huoltaa ja kunnossapitää niitä.

Yrityksellä on omaa tuotantoa, jonka lisäksi se tuo maahan alan tuotteita. Sen asiakaskunta on laaja käsittäen teollisuuden eri toimialat laajasti. Lähtökohtaisesti kaikki kaupat sisältävät asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita ja palvelukokonaisuuksia.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Suomalainen yrityskenttä – erityisesti sen pk-sektori – on ollut vuosien ajan varsin vakaa. Yritysten määrä on kasvanut varsin tasaisesti ja yrityskannasta noin 99% on mikro- tai pk-yrityksiä. Noin 75-80 prosenttia yrityksistämme on mikrokokoisia palveluyrityksiä. Ne toimivat paikallisesti, ovat lähempänä ammatinharjoittamista kuin kasvuun pyrkivää liikkeenjohtamista, ja niiden kehittämistä leimaa resurssien niukkuus ja osaamisvaje. Pk-kentän uusiutuminen on ollut yhtä lailla vakaata menoa. Suomessa uusia yrityksiä syntyy vuositasolla varsin tasaisesti noin 10% yrityspopulaatiosta.

Vakaus näkyy myös pk-yritysten roolissa yhteiskunnassa. Pk-sektori on jo pitkään vastannut koko työpaikkojen nettolisäyksestä. Vaikka nyt meneillään oleva kriisi varmasti vaikuttaa pk-yritysten kasvu- ja toimintaedellytyksiin, työllistämiseen liittyvä trendi tuskin on muuttumassa. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että pk-yritykset olisivat hyviä työllistämään vaan ehkä pikemmin siitä, että suuryritykset ja julkinen sektori ovat siinä vielä huonompia.

Keskeinen ongelma ei ole yritysten määrässä vaan yritysten laadussa. Merkittävä määrä yrityksistä on perustettu ammatinharjoittamiseen. Pääosin tämän vuoksi näiden yritysten taustalla ei ole kasvutavoitteita. Näiden yritysten kääntäminen kasvuun on lähes mahdotonta, ainakin ilman ulkoista muutostekijää. Se ulkoinen muutostekijä voisi parhaassa tapauksessa olla omistajanvaihdos, jonka myötä yritykseen tulee uusia tavoitteita, pääomaa, osaamista ja ideoita.

Omistajanvaihdoksiin liittyy paljon odotuksia johtuen juuri kasvun ja kehittämisen tarpeista. Onko niin, että pk-yritysten omistajanvaihdoksetkin ovat vakiintuneet tiettyihin malleihin ja tietylle tasolle? Miten voitaisiin varmistaa, että omistajanvaihdos olisi yrityksille positiivinen kriisi? Mikä olisi omistajanvaihdosten normaali tahti Suomessa? Miltä näyttävät tyypilliset omistajanvaihdokseen tulevat yritykset? Keitä ovat tyypilliset yritysten jatkajat? Miten omistajanvaihdoksia voitaisiin tukea niin, että yritysten uudistuminen olisi houkuttelevaa? Mahtaako olla, että omistajanvaihdoksiin liittyvästä kehittämispotentiaalista jää vielä osa käyttämättä? Omistajanvaihdoksiin keskittyvällä tutkimuksella on vielä paljon tehtävää.

 
Timo Pihkala

Professori, LUT-yliopisto

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Finnveran Heinilä: Yritysjärjestelyjen vilkastuminen on tärkeää yritysten kasvun ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Koronakriisi on pakottanut tai herättänyt myös yhä useamman yrityksen miettimään tulevaisuutta. Monella esimerkiksi se ennen vieras ajatus, eli elämäntyön myyminen, on alkanut itää. Toisaalta moni on saattanut hoksata, että tarvitsee lisää tukijalkoja kriisistä selviämiseen ja toiminnan kasvattamiseen.

– On nähty sekä paluuta niihin aikaisempiin kauppohin, joissa otettiin vähän pitempi harkinta-aika, mutta myös uusia hankkeita on käynnistynyt. Kun näkyy tietyillä toimialoilla taas valoa tunnelin päässä, niin ostajat ovat rohkaistuneet lähtemään liikkeelle, kertoo Heinilä.

Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11508908

Koronakriisi on ollut monella tapaa tuhoisa, mutta jotain hyvääkin se on tuonut: omistajanvaihdokset ovat edenneet jopa yllättävän vilkkaasti. Valitettavasti omistajanvaihdosten padon murentuminen tapahtunee kuitenkin osittain ei-toivotulla tavalla.  Vaikeimmassa asemassa ovat yrittäjät, jotka jo ennen pandemiaa kamppailivat taloudellisten haasteiden kanssa ja etsivät sopivaa jatkajaa yritykselleen. On melko selvää, että osa näistä yrityksistä joutuu nyt lopettamaan toimintansa, vaikka niillä olisi uusien omistajien ohjauksessa voinut olla hyvätkin selviytymisen ja kasvun edellytykset. Syntynyt tilanne alleviivaa sitä, kuinka tärkeää olisi huolehtia yrityksen suorituskyvystä – myös silloin, kun luopuminen häämöttää jo horisontissa.

Koronakriisillä on omat vaikutuksensa myös yritysten potentiaalisiin jatkajiin. Yrittäjyysintentiot ovat yleensä vahvimpia yrittäjäperheiden lapsilla, mutta pahimmillaan kriisi voi heikentää myös heidän aikomuksiaan. Käytännössä yrittäjävanhempien poikkeusoloissa kohtaamat vaikeudet ja yrittäjyyden ”nurjan” puolen omakohtainen havaitseminen saattavat siis joissain tapauksissa nostaa heidän yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Tällaisesta käänteisestä kehityksestä saatiin kokemuksia erityisesti 1990-luvun laman jälkeen ja jossain määrin myös finanssikriisin jälkimainingeissa.

Synkistelyyn ei silti kannata vaipua. Omistajanvaihdosrintamalta kuuluu myös positiivista viestiä, sillä kriisi on kannustanut monia yrittäjiä aikaistamaan sukupolvenvaihdosprosessejaan. Lisäksi poikkeustilanne on avannut ikkunan myös esimerkiksi digitalisaatioon vahvasti nojaavalle kasvuyrittäjyydelle ja vauhdittanut yritysten uudistumista. EK:n kyselyjen perusteella jopa kolmannes yrityksistä on kehittänyt uusia tuotteita tai palveluja koronan aikana.

Yrittäjyyden kokonaiskuvan näkökulmasta keskeistä on luottamuksen vahvistaminen. Viime viikolla julkaistut EK:n tutkimustulokset osoittavat, että epäluottamusta maan hallitusta kohtaan esiintyy yrittäjäkentässä melko laajasti. Toisaalta Marinin hallitus ei saa yrittäjiltä myöskään täystyrmäystä ja sillä on avaimet omissa käsissään. Johdonmukaisilla, toimintaympäristön ennustettavuutta ja vakautta lisäävillä toimenpiteillä se voi vahvistaa yrittäjien luottamusta nopeastikin. Tämä olisi tärkeää, jotta yrittäjät uskaltavat jatkossakin investoida ja työllistää Suomessa – ja potentiaaliset jatkajat tarttua avautuviin yrittäjyysmahdollisuuksiin.

Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Heinäkuussa kolme kiinnostavinta kohdetta sivuillamme oli:

HYVÄN KANNATTAVUUDEN JA TUNNETTAVUUDEN OMAAVA RAVINTOLAKOKONAISUUS ERINOMAISELLA SIJAINNILLA PIRKANMAALLA

Kannattava, tunnettu, suosittu ja lämminhenkinen monitoimiravintola Pirkanmaalla.
Ravintolalla on pitkä ja menestyksekäs historia ja sen toiminta on kannattavaa ja sen kilpailuasema on vahva ja suosittu alueellaan.

Laaja-alaisempi ravintolatoiminta lähes ympäri vuorokauden on mahdollista näissä hyvin toimivissa vuokratiloissa.
Hyvälaatuinen sisustus ja laadukkaat laitteet mahdollistavat toiminnan pitkäikäisen pyörittämisen ilman tulevia ylimääräisiä investointeja.

Omistaja on valmis perehdyttämään jatkajan huolellisesti ennen kaupantekoa.
Myyjällä mahdollisuus osallistua rahoitusjärjestelyihin.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Myydään elämäntapa ja kannattava lomakylä keskellä Koilliskairan erämaata.
Tulppion Majat Ky sijaitsee Martissa, joka on pieni Savukosken sivukylä Värriöjoen ja Kemihaaran liittymäkohdassa. Kylän halki menee tie, joka johtaa Korvatunturin juurelle ja Tulppioon.

Lomakylä tarjoaa matkailijalle kirjon erämaan autiutta, hoidettuja reittejä, omatoimista tekemistä ja halutessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa hyvistä paikallisista raaka-aineista tehtynä. Tulppion Majat on käsite erämatkailijoiden, metsästäjien ja motoristien keskuudessa. Tulppion ”tiskon” ovat kokeneet lukuisat kairankiertäjät ympäri Suomea ja Eurooppaa. Se on niitä asioita, jotka on koettava kerran elämässä.

Tulppion Majat on keskellä Nuortin erityisaluetta, jossa alueen vesistöön ei istuteta kalaa vaan harjus- ja taimenkanta ovat luonnonvaraisia. Nuortin kalastusalueella on jokivarsia runsaat 150 km. Nuorttijoesta on noin 20 km UKK-puistossa sijaitsevaan Nuortin kanjoniin, joka on yksi Lapin upeimmista paikoista. Kanjonia kiertää Nuortin retkeilyreitti. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Suomen suosituimman vaellusreitin Pienen Karhunkierroksen alussa 4 ha tontti, jossa 1400 neliötä rakennusoikeutta. 

Rakenna uusi majoitus ja ravintolayritys valmiiseen asiakasvirtaan.

Jokainen meistä ymmärtää mitä tarkoittaa vajaa 90 000 turistia omassa pihassa. On aika irrottaa omakotitalo ja sen pihapiiri tästä ja tehdä matkailijoita varten uusi, heitä paremmin palveleva keskus. Tämän hetkisen ihmisvirran aikana on vaikea välttää kiireen tuntua. Meillä sisaruksilla on jo ikä saavuttanut, eikä meistä ole paikan rakentajiksi. Toivomme tähän löytyvän uuden yrittäjän, joka täyttäisi ”Pekan saappaat”. Persoonan, tai perheen, joka jatkaisi tätä kohta satavuotiasta ihmisten palvelua ja uskomattoman upean Koillismaan luontoihmeen esittelyä.
Hinta on kokonaisuus, joka on teknisesti jaettu kahteen eri kauppaan.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Yrittäjät ikääntyvät, mutta joka kymmenes yritys ei arvioni mukaan tule koskaan julkisesti myyntiin. Tällöin yhtiön yritystoiminnan jatkaja on löytynyt omasta perhe- tai lähipiiristä, ja kyseessä on ennen kaikkea perheen sisäinen sukupolvenvaihdos, joka voidaan toteuttaa monellakin eri tekniikalla. Sukupolvenvaihdoksessa tyypillistä on se, että luopujilla ei tärkeimpänä asiana ole saada korkeinta myyntihintaa osakkeiden luovutuksesta, vaan moni etsii verotuksellisesti optimistisinta ratkaisua. Moni ensimmäisen polven yrittäjä toivoo vilpittömästi, että yrityksen toiminta jatkuu toisessa polvessa. 

Sukupolvenvaihdos luopujalta (luonnollinen henkilö) voidaan toteuttaa osakekauppana luopujan perilliselle (luonnollisille henkilöille), mikäli jatkaja haluaa säilyttää perinteikkään Y-tunnuksen. Tässä vaihtoehdossa luopuja voi saada TVL 48.3 §:n mukaisia sukupolvenvaihdokseen huojennuksia. Se tarkoittaa sitä, että luopuja ei maksa lainkaan luovutusvoittoveroa verottajalle, jos jatkajana on oma rintaperillinen, vähintään 10 % osuus yhtiöstä luovutetaan jatkajalle ja jatkaja sitoutuu työskentelemään perheyhtiössä vähintään 5 vuoden ajan hallituksessa ja/tai operatiivisessa johdossa.

Mikäli jatkajalla on jo oma yhtiö perustettuna, sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa myös liiketoimintakauppana. Liiketoimintakauppa tarkoittaa sitä, että luopujat myyvät yrityksen perinteikkään nimen, asiakaskunnan, tavarantoimittajasopimukset, koneet ja kaluston ja vaihto-omaisuuden jatkajalle. Tällöin yhtiö jää luopujille edelleen, vaikka liiketoiminta siirtyy kokonaan uuteen yhtiöön. Tässä vaihtoehdossa ei ole mahdollista hyödyntää sukupolvenvaihdoshuojennusta. 

Mikäli yhtiöllä on jakokelpoista vapaata omaa pääomaa, sukupolvenvaihdos voidaan osittain toteuttaa myös siten, että yhtiö ostaa omia osakkeita luopujilta pois. Kun ostajana on yhtiö eli juridinen oikeushenkilö, niin tässäkään vaihtoehdossa ei voida saada TVL 48.3 § mukaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksia. 

Kaikilla jatkajilla ei ole mahdollisuutta ostaa yhtiön osakkeita. Useimmiten 25-50-vuotiailla jatkajilla on opintolainaa ja/tai asuntolainaa maksettavana. Sen takia jatkajalta saattaa puuttua omaa pääomaa tai rahoittajalle tarvittavia vakuuksia, jolla voisi saada pankkilainaa tai Finnveran yrittäjälainaa. Olen ollut mukana monessa sukupolvenvaihdoksessa, jossa sukupolvenvaihdos on toteutettu osakkeiden lahjoituksena tai ennakkoperintönä. Varsinkin silloin, kun luopujilla on erittäin hyvä taloudellinen tilanne ja varallisuusasema, niin luopujilla ei ole kovin suurta intressiä saada korvausta yhtiön osakkeista. Tässä hetkellä trendinä onkin, että yhä useampi menestynyt sukupolvenvaihdos toteutetaan lahjoituksena tai ennakkoperintönä. Näin tapahtuu varsinkin silloin, kun luopujilla on varsin korkea ikä tai luopujan terveydellinen tila on merkittävästi heikentynyt, niin saatetaan suosita yhtiön osakkeiden (eli yritysvarallisuuden) lahjoitusta. Suomessa on tällä hetkellä suhteellisen kohtuullinen perintövero sekä lahjavero 1. veroluokassa, johon kuuluvat mm. rintaperilliset. Naapurimaassamme Ruotsissa perintöveroa ei ole lainkaan, mikä helpottaa yritysvarallisuuden siirtoa ennakkoperintönä. 

Yrityksen omistukseen ja taseeseen on saattanut vuosien varrella tulla hankittua monenlaista käyttöomaisuutta, kuten peräkärry, golf-osake, venetraileri, mönkijä, jotka eivät liity millään tapaa yhtiön päätoimialaan. Ennen sukupolvenvaihdosta taseesta on kuitenkin syytä karsia pois sellaiset tase-erät, jotka eivät liity mitenkään toimialaan.

Sukupolvenvaihdosta ei pitäisi pitkittää liian pitkään. Potentiaalisen perheyhtiön jatkajan motivaatio alkaa laskea, kun hän on ohittanut 50-vuoden iän. Suosittelen tekemään sukupolvenvaihdoksen ennen kuin jatkaja on täyttänyt 50 vuotta. 

Toimialasta riippumatta perheyhtiöissä sukupolvenvaihdos on aina ainutlaatuinen tapahtuma. Sukupolvenvaihdos koskettaa jatkajien lisäksi myös jatkajan puolisoa sekä niitä sisaruksia, jotka eivät jatka yhtiössä omistajana tai työntekijänä. Tällöin perheriitojen välttämiseksi on syytä pitää kokeneen asiantuntijan johdolla perheneuvottelu, jossa voidaan käydä keskustelemalla läpi asioita, jolla varmistetaan se, että sukupolvenvaihdos toteutetaan kaikkien perillisten kannalta oikeudenmukaisella tekniikalla.

Kahta täysin samanlaista sukupolvenvaihdosta ei ole tullut vastaan. Jokaisessa sukupolvenvaihdoksessa täytyy kuunnella yhtiön osakkeiden luovuttajien ja jatkajien näkökulmat ja toiveet.

Kauppatieteiden tohtori

Liikkeenjohdon konsultti

Suomen Yrityskaupat Oy

Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Kesäkuussa kolme kiinnostavinta kohdetta sivuillamme oli:

Myynnissä suomalaisten tuntema ja suosima ravintola jossa on hienolla näköalalla oleva terassi. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Myydään elämäntapa ja kannattava lomakylä keskellä Koilliskairan erämaata.

Tulppion Majat Ky sijaitsee Martissa, joka on pieni Savukosken sivukylä Värriöjoen ja Kemihaaran liittymäkohdassa. Kylän halki menee tie, joka johtaa Korvatunturin juurelle ja Tulppioon.

Lomakylä tarjoaa matkailijalle kirjon erämaan autiutta, hoidettuja reittejä, omatoimista tekemistä ja halutessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa hyvistä paikallisista raaka-aineista tehtynä. Tulppion Majat on käsite erämatkailijoiden, metsästäjien ja motoristien keskuudessa. Tulppion ”tiskon” ovat kokeneet lukuisat kairankiertäjät ympäri Suomea ja Eurooppaa. Se on niitä asioita, jotka on koettava kerran elämässä.

Tulppion Majat on keskellä Nuortin erityisaluetta, jossa alueen vesistöön ei istuteta kalaa vaan harjus- ja taimenkanta ovat luonnonvaraisia. Nuortin kalastusalueella on jokivarsia runsaat 150 km. Nuorttijoesta on noin 20 km UKK-puistossa sijaitsevaan Nuortin kanjoniin, joka on yksi Lapin upeimmista paikoista. Kanjonia kiertää Nuortin retkeilyreitti. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Yhtiö maahantuo optisen sekä terveydenhuoltoalan tuotteita ja on markkinajohtaja useissa tuotteissa. Edustuksessa on optisen ja terveydenhuoltoalan johtavien valmistajien sekä toimittajien tuotteita. Omassa omistuksessa oleva viihtyisä ja toimintaa varten valmistumisen yhteydessä muokattu tila mahdollistaa tehokkaan toiminnan sekä varaston pidon varmistaen näin tuotteiden nopean ja helpon saatavuuden. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>