Ajankohtaista

Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu yrittäjyysstrategiaa, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Yrittäjyysstrategialuonnoksessa keskeisimpänä tavoitteena on tunnistaa pidemmän aikavälin painopisteet, joilla tuetaan elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kannustetaan pk-yrityksiä uudistumaan ja tavoittelemaan kestävää kasvua.
Yrittäjyysstrategian ensimmäinen versio oli lausuntokierroksella juuri ennen kuin koronapandemian vaikutukset alkoivat vaikuttaa talouteemme. Yrittäjyyden tilannekuva on muuttunut voimakkaasti viimeisen 18 kuukauden aikana ja tilannekuvan muutos on huomioitu myöhemmin julkaistavassa yrittäjyysstrategiassa sekä strategian toiminnallistamiseksi laaditussa tiekartassa.

Yrittäjyyspolitiikassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimintaympäristö tukee ja kannustaa kaikenlaisia pk-yrityksiä uudistumaan ja saa aikaiseksi uutta yrittäjyyttä. Talouden murroskohta, jota nyt elämme, edellyttää uudistumista laajalta joukolta yrityksiä.

Yrittäjyyden toimintaympäristö on Suomessa pääasiassa kunnossa, mutta yrittäjyysstrategian tilannekuvan mukaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti pidemmän aikavälin kasvun esteisiin, kuten osaavan työvoiman saatavuuteen sekä investointien ja tuottavuuden matalaan tasoon. Nämä haasteet voivat muodostua myös kasvun esteiksi koronakriisistä toipumisen jälkeen.

Investointien määrät ovat lisääntymässä, mutta Suomi on vielä kaukana tavoitteistaan, jotka liittyvät investointitason ja erityisesti TKI-investointien tason nostamiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että osaaminen ja investoinnit näkyvät yritysten tuottavuuden kasvuna tai kilpailukyvyn lisääntymisenä viiveellä. Tuottavuuden kasvattaminen edellyttää investointien osalta pitkäjänteistä ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, jossa huomioidaan myös muissa maissa tapahtuva kehitys. Tärkeä tavoite on myös saada kaikenlaiset yritykset kehittämään ja investoimaan. Toinen pidemmän aikavälin haasteista, osaavan työvoiman saatavuus, on muodostumassa yhä merkittävämmäksi haasteeksi yritysten kasvulle ja uudistumiselle. Osaava työvoima on myös tärkeä investointien ja kehittämisen kannalta, sillä ne edellyttävät osaavia työntekijöitä.

Omistajanvaihdokset tulee nähdä myös keinona uudistua ja onkin tärkeää, että yrittäjyyspolitiikassa kiinnitetään huomiota omistajanvaihdosten onnistumisiin. Onnistuneilla omistajavaihdoksilla voidaan säilyttää työpaikkoja, mutta vaihdokset voivat olla yhä enenevissä määrin keino kasvaa kestävästi ja uudistua. Esimerkiksi Finnveran mukaan noin 30 prosenttia omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Omistajanvaihdos voi olla muutoskohta, jolla vakiintunut liiketoiminta saadaan uuteen kasvuun, kun liiketoiminta määrittyy uudelleen uuden omistajan toimesta. Yrittäjäkentän uudistumisessa tulee myös huomioida, että nuorilla yrittäjillä on tärkeä rooli. Katseet tulisikin kohdistaa myös nuoriin ja heidän tietoisuutensa lisäämiseen omistajanvaihdosten mahdollisuuksista. Varsinkin maaseudulla on nuorille työpaikkoja vähemmän ja usein toimeentulo mahdollistuu yrittäjyyden kautta.

Talouden kokonaiskehityksen kannalta olisi myös tärkeää, että yrityksillä olisi ylipäätään kehitysvaiheelleen ”oikeanlaiset” omistajat. Esimerkiksi alkuvaiheen startup-yrittäjät eivät välttämättä ole parhaita vetäjiä siinä vaiheessa, kun toimintaa skaalataan laajemmaksi liiketoiminnaksi tai kansainvälistytään. Jatkossa tulisikin kiinnittää enemmän huomioita myös siihen, että kasvukykyisissä yrityksissä on yrityksen tilanteen kannalta osaavin johto ja avainhenkilöt.

Jaana Lappi
neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrityskaupoissa rahoitusneuvottelut käyvät pääasiassa jatkajakokelaat, sillä rahoitusta kaupalle tarvitsevat yleensä ostajat. Jatkajien löytymisen ohella rahoitus nimetään usein omistajanvaihdoksen toteutumisen pullonkauloista. Meidän rahoittajien yhteinen näkemys kuitenkin on, että hyville hankkeille löytyy rahoitus, mistä kertoo myös viimeisen puolen vuoden Finnveran ennätystasoja hipova myönnetyn omistajanvaihdosrahoituksen määrä.

Aina kauppoja ei synny – ohessa kolme rahoittajan näkökulmaa, miksi näin käy.

1. Myyntikunto

Joskus ostajalla voi olla tahto ostaa yritys, mutta esteeksi muodostuu yrityksen myyntikunto tai sen puute. Esimerkki huonosta myyntikunnosta on se, että tappiollisella liiketoiminnalla ostajan tekemää kauppasummainvestointia ei makseta takaisin. On kuitenkin myös muita myyntikuntoon liittyviä asioita jotka voivat muodostua kaupan esteeksi tai hidasteeksi. Liiketoiminta on voinut olla hiipuvaa, sopimukset puutteellisia tai taseessa paljon liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta. Yritystoiminta voi osoittautua myös vahvasti yrittäjään henkilöityneeksi. Nähdäänpä myös tilanteita, jossa myyjä ei ole työstänyt henkistä luopumispäätöstään, mikä lopulta estää kaupanteon.

Yrityksen myyntiä miettivä, ota siis ajoissa yhteyttä asiantuntijaan ja pohdi yrityksesi myyntikunto. Näin luot ostajalle erinomaisen kasvualustan ja samalla maksimoit yrityksestäsi saatavan, realistisen arvon.

2. Hintapyyntö

Tunnearvo tai omat odotukset siitä, millä hinnalla vastaavat yritykset vaihtavat omistajaa, saattavat vaikuttaa yrityksestä pyydettävään hintaan. Käsitykset saattavat syntyä lehtikirjoitteluista – tai hevosmiesten tietotoimistosta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yrityksiä ja ostajia on erilaisia, ja siten kaikki yrityskaupat ja arvonmääritykset eivät ole verrattavissa. Oman yrityksen arvoa kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa, sillä liian korkea hintapyyntö vähentää potentiaalisten ostajien yhteydenottoja ja lopulta vaikeuttaa myös heidän rahoituksensa järjestymistä.
Rahoittaja ei yleensä ota kantaa kauppahintaan, joka on ostajan ja myyjän välinen sopimus. Rahoittaja joutuu kuitenkin ottamaan kantaa siihen, että kauppahinnan maksua varten otettu rahoitus voidaan maksaa takaisin. Tästä syystä suuremmilla valuaatiokertoimilla toteutuneissa yrityskaupoissa saatetaan vaatia suurempaa oman pääoman ehtoista rahoitusta, joka odottaa kärsivällisesti taseessa kauppahinnan takaisinmaksua. Tämä voi tuoda haasteen kokonaisrahoituksen järjestymiseen.

3. Kiire

Kun tekee pieniä korjaavia liikkeitä ja antaa ajan kulua, hyvät asiat kumuloituvat. Jätäthän elämäntyösi myymiselle riittävästi aikaa. Kiireessä asioiden valmistelu ja läpivienti voivat johtaa virheisiin ja myös vaikuttaa kaupan onnistumiseen, vaikkapa puutteellisen myyntikunnon tai tee-se-itse-ratkaisujen kautta. Jatkajien kartoittaminen on hyvä aloittaa ajoissa ja antaa asialle aikaa. Jatkaja voi olla vaikkapa työntekijä tai kilpailija. Varaudu siihen, että prosessissa voi tulla takaiskuja, kuten se, että ostajaehdokas voi vetäytyä viime metreillä. Miten silloin toimitaan?

Kiire myös vähentää muutoin potentiaalisen ostajaehdokkaan mahdollisuuksia prosessoida kauppaa riittävästi omalta puoleltaan. Kiire voi tulla kalliiksi niin ostajalle kuin myyjällekin. Valmistaudu siis ajoissa ja huolella.
Aika, ymmärrys ja asiantuntijoiden hyödyntäminen korostuvat omistajanvaihdoksen onnistuneessa läpiviennissä. Myyntikuntoon saattamisesta on hyötyä jo yrittäjyysaikana, ja etukäteistyöllä ostajan rahoitus järjestyy ajallaan helpommin.Onnistuneella omistajanvaihdoksella varmistat elämäntyösi jatkuvuuden.

Elisa Sipponen
Kirjoittaja on Finnveran Etelä-Suomen aluepäällikkö, joka on erikoistunut omistajanvaihdosten rahoitukseen.

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.