Ajankohtaista

Kasvuyrittäjyys mielletään usein vain startup- ja ohjelmistopuolen yrittäjien orgaaniseksi kasvuksi, eli kasvuksi myyntiä lisäämällä. Yrityskauppa eli toisen yrityksen ostaminen voi kuitenkin olla houkutteleva vaihtoehto oman yritystoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Yrityskauppa voi olla investointi esimerkiksi koneisiin, laitteisiin tai työntekijöihin, asiakaskunnan kasvattamiseen tai uuteen markkina- tai tuotealueeseen. Vaihtoehtoiskustannuksena yrityskaupalle voidaan nähdä se, mitä maksaisi pystyttää liiketoiminta nollasta, ja kuinka kauan veisi kartuttaa riittävä asiakaskunta, jotta investointi kattaa kulunsa ja tuottaa jotain omistajilleen.

Yrityskaupan arvonmääritys ja kauppahinnan rahoittaminen ovat merkittävä osa onnistunutta yrityskauppaa. Liian korkeaksi osoittautunut kauppahinta ja lainan määrä voi viedä yrityksen kassavirtoja ja painaa tulosta pitkäksi aikaa eteenpäin. Arvonmäärityksen lisäksi kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

Määrittele tavoite

Määrittele yrityskauppasi tavoite. Onnistunut yrityskauppa on paitsi onnistunut haltuunotto, myös yrityskaupan tuoma lisäarvo yrityksellesi. Onnistumista on vaikea arvioida, mikäli tavoitetta ei ole määritelty.

Katse haltuunottoon

Yrityskaupassa sopivan ostokohteen löytyminen, myyjän hintapyynnön ja ostajan maksuhalun kohtaaminen, rahoitus ja allekirjoitettu kauppakirja ovat vain puoli ruokaa. Seuraavaksi yrityskaupan onnistumisessa on syytä kiinnittää huomio yritystoiminnan onnistuneeseen haltuunottoon siten, että kaupalle asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuinka esimerkiksi avainhenkilöstö otetaan huomioon ja asiakkaiden pysyvyys varmistetaan?

Minimoi riskit

Joskus asiat voivat vaikuttaa paremmalta, kuin ne todellisuudessa ovat. Asiantuntijoiden hyödyntäminen ja onnistunut due diligence, eli yritystoimintaan ja sen kauppaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huolellinen läpikäynti ennen yrityskauppaa, auttavat välttämään tämän sudenkuopan. Tutustumalla huolella ostettavaan kohteeseen minimoit riskit.

Hyödynnä asiantuntijoiden ja rahoittajien apu, ja ota yhteyttä ajoissa. Huolellisella, etukäteen tehdyllä suunnittelulla voit varmistaa onnistuneen yrityskaupan.

Elisa Sipponen
Finnvera
Sipponen on omistajanvaihdosten rahoitukseen erikoistunut aluepäällikkö Finnveran Etelä-Suomen alueelta.

Asiantuntija-ammattien kehitysastetta voi kuvata niinkin, kuinka hajanainen tai yhtenäinen joukko ammattia harjoittaa. Kaikille ovat tuttuja lääkärikeskukset, tilintarkastajayhteisöt ja asianajotalot. Keskittymien lisäksi näillä aloilla on yksittäisiä toimijoita, mutta ei enää pelkästään heitä. Yritysvälitysalalla on havaittavissa samankaltainen kehitysaskel. Yksittäisten yritysvälittäjien lukumäärä sekä liikevaihtovolyymit ovat jo pitkään olleet laskussa. Samaan aikaan alan suurimat toimijat ovat jatkaneet kasvuaan. Esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten 10 suurinta yritysvälittäjää teki noin 40 % koko alan liikevaihdosta, nyt ne tekevät jo 74 % (ks. kuva).

Tästä kehityksestä hyötyvät ennen muuta asiakkaat ja äärimmäisen vaativaa työtä tekevät yrityskaupan ammattilaiset. Kehitys mahdollistaa mm. siirtymisen ammatinharjoittajasta palkatuksi ammattilaiseksi.

Suurten rinnalla on aina tilaa ja tehtäviä myös yksittäiselle osaajille, pelkästään jo siitä syystä, että isommat yleensä siirtyvät pikkuhiljaa valikoituihin asiakassegmentteihin. Usein sellaisiin, joihin yksittäisen yrittäjän osaaminen, uskottavuus ja rahkeet eivät riittäisi. Keskittyminen mahdollistaa ammatillisen erikoistumisen, jolloin omistajanvaihdosalalle saadaan ”yleislääkäreiden” tueksi ”erikoislääkäreitä”.

Yritysvälitysala ei poikkea mistään muusta alasta siinä, että suurtuotannon edut ja osaamisen kumuloitumien koituvat lopulta asiakkaiden onneksi. Isommilla yrityksillä on aivan toisen mittaluokan osaaminen ja resurssit, joilla hoitaa mitä erilaisimpia toimeksiantoja. Myös turvallisuus on parempaa. Asiakkaan toteuttaessa elämässä suurinta kauppaa, asiantuntija-apu ei ole yhdestä asiantuntijasta kiinni. Isommat toimijat kykenevät toteuttamaan omistajanvaihdoksia tiimeissä, joissa on monialaista osaamista ja kokemusta. Niin kauan, kun alalla on ollut vain pieniä, yksittäisiä toimijoita, tämän tasoista palvelua ei ole kyetty tuottamaan. Yhteen asiantuntijaan ei kerta kaikkiaan kaikkea osaamista mahdu, vaikka joskus muuta kuulee sanottavan.

Keskittymistä tulee pitää hyvänä ja tervetulleena kehityksenä. Ne työpaikat, jotka yhden henkilön konsulttifirmoissa kenties katoavat, syntyvät uudelleen isompiin yritysvälitysyrityksiin. Osaaminen ei alalta poistu, vaan se jalostuu ja tulee helpommin asiakkaiden saavutettavaksi. Erikoisosaajat saavat enemmän asiakkaita isompien toimijoiden organisaatioissa kuin toimisessaan yksin.

Isommat yritysvälittäjät kykenevät keräämään ja jalostamaan tietoa sekä kouluttamaan ammattilaisiaan. Pienet joutuvat keskittymään enemmän vain laskutettavaan työhön. Isojen näkyvyys ja tunnettuus tavoittaa paremmin kaupan potentiaaliset osapuolet valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, siinä missä pienten kontaktit rajoittuvat lähialueisiin tai tiettyihin toimialoihin.

Isot yritysvälittäjät panostavat palvelujen kehittämiseen merkittävästi, mistä parhaimmat mallit ja käytänteet siirtyvät vähitellen koko toimialalle. Pienimmät hyötyvät tästä valtavasti. Esimerkiksi SYVL ry:n hyväksymät yleiset mallisopimukset, nykyisin kolmella kieliversiolla, on tehty alun perin Suomen Yrityskaupat Oy:n kehittämien sopimusten pohjalta. Yhdistyksen eettisten sääntöjen pohjana taas on kiinteistövälitysalan vastaava normisto, joka on syntynyt alan suurimpien toimijoiden myötävaikutuksella. Ellei suuria toimijoita ole, pärjäävät pienetkin huonommin ja palvelujen valikoima on niukkaa.

Kun mikro- ja pienyritysten keskikoko kasvaa omistajanvaihdosten myötä, on tervetullutta, että myös yritysvälitysalan palvelut kehittyvät asiakkaiden uusia tarpeita vastaaviksi.

Juha Rantanen
Puheenjohtaja, Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry (SYVL ry)

Ajattelin tällä kertaa valita melko ison aiheen, pohtia lyhyesti yritteliäisyyden olemusta, merkitystä ja ilmenemismuotoja laajassa katsannossa, helikopteri-, ellei suorastaan satelliittiperspektiivistä.

Mitä yritteliäisyys on, mikä merkitys sillä on yksilölle ja yhteiskunnalle, miten sitä edistetään, koskeeko se myös minua, mitä ilmenemismuotoja sillä voi olla, ja mitä hyvää siitä voi seurata. Ja millainen kytkentä on yritteliäisyyden ja dynaamisen yrittäjyysympäristön välillä.

Yritteliäisyys laajassa mielessä on nähdäkseni mitä tahansa tavoitteellista toimintaa hyväksyttävinä ja tavoiteltavina pidettävien päämäärien eteen. Muutamalla klikkauksella netistä löytää yritteliäisyydelle monia sisältöjä ja synonyymeja, kuten esimerkiksi aloitteellisuus, aloitekyky, eteenpäin pyrkivyys, tarmokkuus, oma-aloitteisuus, toimeliaisuus, rivakkuus, energia, puuhakkuus, kokeilevuus, into, aktiivisuus.

Myös yrittäjyys ja yritystoiminta kumpuavat pohjimmiltaan yritteliäisyydestä, joskin tarvitaan myös aineellisia ja aineettomia resursseja, osaamista, luovuutta, yhteistyökykyjä, mahdollistavaa toimintaympäristöä ja paljon muuta. Yrittäjyys puolestaan on koko yhteiskuntaa kehittävä ja uudistava voima, hyvinvoinnin lähde.

Yritteliäisyys on yksilön ominaisuus, mutta sillä on myös yhteisöllinen, kollektiivinen puolensa. Yhdessä, vuorovaikutuksessa tai verkostoissa ideat jalostuvat ja toiminnalle löytyy suuntia, avautuu uusia näkökulmia. Yksittäinen pieni signaali, rohkaiseva palaute, hyvä kysymys tai kommentti voi käynnistää liikkeen, virittää toimintaan, saattaa matkaan ties kuinka merkittäviä prosesseja ja kehityskulkuja.

Yritteliäisyys ei aina, ainakaan heti ja koko ajan, ilmene välttämättä näkyvänä toimintana. Kysymys on sekä tekemisestä että ajattelusta, asioiden prosessoinnista, kypsyttelystä, jäsentämisestä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Analyyttista otetta, puntarointia tarvitaan, että toiminta olisi mielekästä ja oikeansuuntaista. Toisaalta analysoinnilla ja suunnittelullakin on rajansa; jossain vaiheessa tulee ryhtyä toimimaan, laittamaan ideoita käytäntöön. Käytännön kokemukset taas antavat purtavaa ajattelulle. Kysymys on ehkä ajattelemisen ja tekemisen balanssista, sopivasta suhteesta. Joka tapauksessa molempia tarvitaan.

Mielestäni yritteliäisyyden ei tarvitse merkitä raadantaa, vaivaa, loputonta maratonia ja kangastuksen perässä juoksemista. Yritteliäisyys, kokeileminen, itsensä peliin laittaminen voi olla iloinen ja myönteinen asia. Lapsi on luotu leikkimään, sanotaan. Leikki on lasten työtä. Ehkä meidän aikuistenkin työssä olisi hyvä olla pikkuinen annos leikkiä ja leikkimielisyyttä mukana. Vaikka arkinen todellisuutemme täyttyy usein vakavista, paineellisistakin asioista, pieni annos leikkimielisyyttä, keveyttä olisi varmaan hyvä pitää silti mukana, tuomassa perspektiiviä, suhteuttamassa asioita, auttamassa jaksamaan ja näkemään asiat mielekkäinä.

Mielellään yritteliäisyyden näkisikin suorastaan elämäntapana, tapana elää ja olla, ei elämästä erillisenä saarekkeena tai tsydeeminä, joka käännetään katkaisimesta päälle. Yritteliäisyys voi kenties olla enemmän, tapa ja asenne kohdata asioita, etsiä myönteisiä puolia, pyrkiä näkemään mahdollisuuksia ja toimimaan niiden pohjalta, joskus vetämään pelkällä sisulla hetken eteenpäin.

Kaikesta yritteliäisyydestä huolimatta elämässä, ja siten myös yrittäjyydessä, voi tulla eteen myös haasteellisia paikkoja, kapeikkoja, sumua jossa suuntaa voi olla vaikea nähdä. Tällöin on hyvä osata kysyä neuvoa, kartoittaa tilannetta, tarvittaessa ottaa vastaan apua.

Liiketoiminnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentämiseen on käytettävissä monipuolisesti yrityspalveluja, joita myös pyritään jatkuvasti kehittämään. Kun yrittäjät käyttävät yrityspalveluja ja odottavat niiltä tuloksia, silloin ne myös kehittyvät, pysyvät kiinni ajassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Kysymys tässäkin on vuorovaikutuksesta, joka parhaimmillaan hyödyttää ja motivoi kaikkia osapuolia.

Yritteliäisyys ja tavoitteellisuus ovat korvaamattoman tärkeitä ominaisuuksia myös yrityspalvelutoimijoille eri tahoilla ja eri organisaatioissa. On tärkeää jatkuvasti seurata yrittäjyyden kehitystä, päivittää tietoja, uudistaa ja tarvittaessa myös kyseenalaistaa omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan, hakea ratkaisuja avoimessa vuorovaikutuksessa yrittäjien, yritysten ja muiden kumppanien kanssa. Yhteinen missio on kehittää yrittäjyyden puitteita yhä toimivammiksi.

Ei liene liioittelua sanoa, että myönteinen yritteliäisyys, aloitteellisuus, toimeliaisuus, on oleellinen hyvinvoinnin edistäjä ja elementti, sekä aineellisen että henkisen.

Mitä tekemistä tällä on yritystoiminnan uudistumisen, yritysdynamiikan ja onnistuneiden omistajanvaihdosten kanssa? Uskoakseni sitä, että myönteinen yritteliäisyyden, kannustavuuden, vuorovaikutuksen, rohkaisun ja oppimisen ilmapiiri yhteiskunnassa on pohjarakenne myös kehittyvälle, dynaamiselle yritystoiminnalle ja sen osana tasapainoisille, hyvin toteutetuille yritystoiminnan omistajanvaihdoksille.

Kari Alanko
Työ- ja elinkeinoministeriö, Erityisasiantuntija, Alueet ja kasvupalvelut -osasto

On tärkeää, että omistajanvaihdokset etenevät. On tärkeää, että kaikki menee oikein. On tärkeää, että PK-yritykset – suomalaisen yrityskentän vastuunkantajat – pysyvät hyvissä käsissä. On tärkeää, että omistajanvaihdosten kautta yrityksiin tulee uusia ajatuksia, uusia taitoja ja uusia tavoitteita. Näiden kautta meillä on lupa odottaa, että yritysten uudistuminen voisi saada sitä kaivattua lisäpotkua.

Suuri osa yritysten uudistumiseen liittyvästä odotuksesta perustuu yrittäjän vaihtumiseen. Uusi yrittäjä luo uutta, innovoi, kehittää, ottaa riskiä ja innostaa muita mukaan. Mutta yrittäjä ja omistaja eivät ole aina sama asia. Onko omistajalle edelleen varattu se passiivisen sivustakatsojan rooli? Voisiko omistaja olla innovatiivinen ja voisiko omistajuus olla uutta luovaa?

Ilman muuta voi. Mahdollisuuksia on monia ja ne voisivat olla juuri niitä avaavia tekijöitä, joilla omistajanvaihdoksiin liittyvät odotukset voitaisiin lunastaa.

Uusi omistaja voi tehdä paljon luovia ja innovatiivisia päätöksiä sekä omistajanvaihdostilanteessa että sen jälkeen. Päätökset voivat koskea esimerkiksi tavoitteita, ajoitusta, rahoitusta tai omistusrakennetta. Millaista yritystä jatkaja etsii? Tuttua ja turvallista? Yritystä, jonka voi uudistaa ja johtaa kasvuun? Yritystä, joka tekee jotain erilaista, riskialtistakin? Uudistumiskyvyn kannalta aivan keskeinen kysymys on, tietääkö jatkaja mitä aikoo yrityksellään tehdä? Ja osaako jatkaja laittaa ajatuksensa käytäntöön?

Voisimme oppia paljon innovatiivisesta omistajuudesta portfolioyrittäjiltä, sarjayrittäjiltä ja perheyritysryhmiltä. Nämä omistajanvaihdosten spesialistit toteuttavat innovaatiostrategioitaan yritysostoilla, he ovat päättäneet etukäteen, aikovatko integroida ostetun yrityksen muuhun liiketoimintaan vai pitää sen erillään, ja he hallitsevat yritysostoihin liittyviä riskejä monin tavoin. Kun ajatus on kirkas ja omistajuuden työkalupakki täysin varusteltu, voi tehdä innovatiivisia ja uutta luovia ratkaisuja omistajanvaihdoksissa.

Ilman osaamista ja työkaluja omistaja päätyy helposti lähinnä imitoimaan muita, eikä se ole reitti uudistuvaan liiketoimintaan. Teemme LUT-yliopistossa tutkimusta omistajuudesta – keskittyen erityisesti omistajuusstrategioihin, omistusrakenteisiin, omistajaohjaukseen ja omistajuuden innovatiivisiin ratkaisuihin. Tutkimustuloksia hyödynnämme muun muassa yrittäjyyden koulutusohjelmassa: yrittäjien pitää olla myös taitavia omistajia. Omistajuuden tutkimukselle ja koulutukselle on jatkossakin suuri tarve.

Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto

Yrityskaupoilla ja sukupolvenvaihdoksilla on myönteinen vaikutus myös Suomen työllisyyskehitykseen: niiden ansiosta pk-sektorin työnantajayrityksiä saadaan siirtymään uuden kasvuhakuisen omistajan käsiin. Samalla vauhditetaan myös keskisuurista yrityksistä koostuvan Mittelstand-sektorin vahvistumista Suomessa, kirjoittaa Omistajavaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen EK:sta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK teettää vuosittain työnantajayrityskatsauksen, joka perustuu Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoihin. EK:n katsauksissa työnantajayrityksinä pidetään niitä, jotka henkilötyövuosina mitattuna työllistävät yrittäjän lisäksi ainakin yhden henkilön. Tällaisia yrityksiä oli vuonna 2020 yhteensä noin 84 500, kun niitä seurantakauden alussa vuonna 2013 oli lähes 91 200 kappaletta. Työnantajayritysten kokonaismäärä on siis pienentynyt vuosikymmenen edetessä melkein 7 000 yrityksellä.

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat tähän kehitykseen? Ensinnäkin taustalla vaikuttaa yrittäjyydessä tapahtunut muutos, jonka myötä monet yksinyrittäjät laajentavat toimintaansa mieluummin verkostoitumalla toisten yrittäjien kanssa kuin palkkaamalla omia työntekijöitä. Tämä voi olla järkevää joko yritystoiminnan luonteesta johtuen tai seurausta työllistämiseen liittyvistä erilaisista riskeistä, kustannuksista ja velvoitteista, jotka voivat nostaa varsinkin ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä.

Työnantajayritysten määrä on pienentynyt myös yrittäjien ikääntymisen ja jatkajapulan seurauksena. Erityisesti tämä koskettaa sellaisia mikrotyönantajayrityksiä, joissa yritystoiminta henkilöityy vahvasti omistajayrittäjään ja perustuu hänen osaamiseensa. Tällaisissa yrityksissä sopivan jatkajan löytäminen voi olla joskus vaikeaa, vaikka yritys sinänsä olisikin kannattava ja elinkelpoinen. Vuosittain arviolta parituhatta toimintakykyistä yritystä joutuu lopettamaan toimintansa jatkajapulan takia. Lisäksi korona on iskenyt voimakkaimmin juuri näihin pienimpiin alle 10 henkilön mikrotyönantajiin, joiden määrä on pienentynyt yli 8 000 yrityksellä vuodesta 2013.

Keskisuurten yritysten määrä kasvussa

Suomen yrityssektoria kuulee verrattavan Eiffel-torniin. Se on alhaalta leveä eli pk-sektorin ylivoimainen enemmistö on pienyrittäjiä. Eiffel-tornin mukaisesti yritysmäärät kapenevat jyrkästi kohti keskikerrosta ja huippua noustessa. Toisin sanoen moniin verrokkimaihin verrattuna meillä Suomessa on liian harvalukuinen keskisuurten yritysten ”Mittelstand”-sektori.

Tilastot herättävä kuitenkin varovaista toivoa siitä, että Eiffel-tornimme vatsanseutu on pyöristymässä. Esimerkiksi 10–49 henkilön pienyrityksiä on viimeisimpien tilastojen mukaan 16 600, mikä on lähes 1 000 yritystä enemmän kuin 2013. Suhteellisesti suurinta kasvu on kuitenkin ollut keskisuurissa 50–249 henkilön yrityksissä. Näitä on toki edelleen liian vähän eli noin 3 100 yritystä, mutta vuoden 2020 notkahduksesta huolimatta kuitenkin 500 enemmän kuin vuonna 2013. Kehitystä selittävät paitsi yritysten kasvu, onnistuneet yritysjärjestelyt ja omistajanvaihdokset, niin myös suuryritysten investoinnit ja toimintojen ulkoistamiset, jotka ovat luoneet mahdollisuuksia pk-yrityksille.

Työnantajayritysten osalta on siis tunnistettavissa kaksi toisistaan poikkeavaa kehityssuuntaa. Yhtäältä yrityskatoa tapahtuu varsinkin pienimmissä työnantajayrityksissä eikä korona ainakaan ole helpottanut tilannetta. Toisaalta keskisuureen kokoluokkaan yltäneitä työnantajayrityksiä on aikaisempaa enemmän, jolloin yhä useammalla yrityksellä on nyt leveämmät hartiat esimerkiksi viennin ja ulkomaankaupan toteuttamiseen. Nämä molemmat kehityssuunnat pitää tunnistaa päättäjien keskuudessa ja löytää ratkaisuja työllisyydelle epäedullisen yrityskadon kääntämiseksi ja kansantaloudelle tärkeän keskisektorin laajentumiskehityksen vauhdittamiseksi.

Ja kun ratkaisuja haetaan, niin omistajanvaihdokset on muistettava lääkkeistä tärkeimpinä! Omistajanvaihdosten edistäminen on näet keskeisessä roolissa niin mikroyritysten jatkajapulaan vastaamisessa kuin ns. Mittelstand-sektorin laajentamisessa.

Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa

Yrityskauppa on päivän sana. Kaikista tiedotusvälineistä tulee uutisia kuinka kymmenet tuhannet yritykset etsivät uutta omistajaa ja toimintansa jatkajaa. Mistä huoli siitä, että jatkajaa ei löytyisi, johtuu? Vastaukset vaihtelevat paljonkin johtuen siitä keneltä vastausta kysymykseen kulloinkin kysyy. Mutta yhdestä asiasta lähes kaikki ovat yhtä mieltä. Iso syy on, että myytävän yrityksen tai sen harjoittaman liiketoiminnan kauppahinnasta ei päästä sopuun.

Itse olen yli 15 vuotta ollut mukana näissä paineissa ja näinhän se toki on, että usein osapuolet ovat liian kaukana toistensa näkemyksistä ja sen vuoksi hyväkään yritys ei löydä ostajaa saatikka sitten heikosti menestyvä, mutta potentiaalia omaava kohdeyritys.

Sinällään kai asian pitäisi olla simppeli ratkaistavaksi. Kysehän on vain yksinkertaisesti siitä, että ostajan on kyettävä maksamaan ostoksensa ostokohteen tuottamasta kassavirrasta kohtuullisessa ja mielekkäässä ajassa, jonka myös mahdolliset rahoittajat hyväksyvät. Mutta mikä sitten on vaikeaa?

Voisi kai todeta, että jokaisesta tapauksesta saa vaikean ja vaikka kuinka monella erilaisella tavalla. Oman kokemuspohjani kautta suurimmat ongelmat muodostuvat siitä, että ei ymmärretä kassavirran olevan kaikki kaikessa, vaan usein listataan erilaisia omaisuusarvoja kuten koneiden ja laitteiden, kiinteistöjen, vaihto-omaisuuden hankintahintoja tai päivän hintoja. Mutta kun ei riitä, että kaupan kohteena on miljoonan omaisuus, jos sillä omaisuudella sitten saadaan tehtyä vain viidenkymmenentuhannen euron tulos. Sillä viidelläkymmenellätuhannella on turhan rankkaa yrittää maksaa sitä miljoonan velkaa pois.

Tässä kohtaa tekisi vielä todeta ostosteeveen legendaarista sanontaa ”Eikä tässä vielä kaikki”, sillä sitten tulee se mystinen Goodwill. Siis mikä Goodwill? Itse asiassahan kyseessä on vain se kauppahinnan osa, joka ylittää myytävän kohteen omaisuusarvot. Eli jos maksetaan miljoona ja sillä saadaan taseen omaisuuseriä puolella miljoonalla, niin sitten Goodwill on se toinen puolimiljoonaa. Mutta kun ei. Myyjän näkemys voi hyvinkin olla, että kun tässä on kymmenenvuotta tehty pientä tappiota niin sinä aikana on kuitenkin tultu markkinoilla tutuksi ja yrityksen Goodwill -arvo on siksi korkea. Ikään kuin alkuperäisen laskennan päälle lyödään sitten vielä se Goodwill jostakin.

Tässä on pakko todeta, että käytännössä Goodwill -arvoa on vain yrityksillä, jotka toimivat kannattavasti ja että sen arvo on sitä korkeampi mitä kannattavampi yritys on. Kannattamattoman yrityksen Goodwill on se mystinen seikka, jolle ei reaalimaailmassa löydy perusteita. Lopullisesti kuviota sekoittaa se, että saman kohdeyrityksen Goodwill voi olla aivan eri suuri, jos ja kun verrataan osakekaupan ja liiketoimintakaupan Goodwill -arvoa. Ota tästä sitten selvää!

Istutaanpa siis alas ja etsitään se Goodwill. Jos se löytyy niin hieno homma. Uskon, että ostajiakin löytyy, mutta jos sitä ei löydy niin silloin ostajakin voi vielä löytyä, mutta puuttuvasta Goodwill -arvosta ei saada kauppahintaa.

Mitä opimme? Yritys löytää ostajan ja jatkajan, kunhan kauppahinta on oikeassa suhteessa sen arvoon.

Juha-Pekka Asuinmaa
yrityskaupan ammattilainen
Suomen Yrityskaupat Oy
p. 050 4611 360
[email protected]

On tosiasia, että Suomessa on suuri joukko yrityksiä lähestymässä tilannetta, jossa omistajanvaihdos on ajankohtainen. Aihetta on tutkittu sekä käsitelty laajalti ja parhaan kuvan tilanteesta saa tutustumalla tuoreimpaan omistajanvaihdosbarometriin: https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2021/11/ov_barometri2021-1.pdf

Kiistatonta on myös se, että yritysten omistajanvaihdosten onnistumisella on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia niin verokertymän, investointien, BKT:n kuin työllisyydenkin säilymisen näkökulmasta. Merkitystä on myös yritysten palvelutarjonnan säilymisellä eri puolilla Suomea.

Yrittäjän suurella vaivalla rakentaman yritystarinan päättyminen siihen, ettei yritykselle löydy jatkajaa on tarina, jolla on surullinen loppu niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin ajatellen.
Miksi sitten yritysten tarinat toisinaan päättyvät ja omistajanvaihdosta yrittäjän luopumisen hetkellä ei tapahdu? On luonnollisesti totta, että niitäkin yrityksiä on, joiden tarinan on syytäkin päättyä, mutta liian moni tarina päättyy syyttä suotta.

Onko yritysten omistajanvaihdosmarkkina täydellisesti toimiva markkina? Muistan erään alueellisen yrittäjäjärjestön johtajan aikanaan tokaisseen omistajanvaihdosmarkkinan toimivan niin täydellisesti, että yrityksiä myydään juuri oikea määrä. Onko siis olemassa markkina, jossa myytävän tuotteen myyntikuntoon valmistelemisella, ammattimaisella arvonmäärityksellä, myynnin sekä markkinoinnin materiaaleilla, tasokkaasti toteutetulla myynnillä ja markkinoinnilla, ammattimaisesti käydyillä neuvotteluilla sekä yhtä ammattimaisesti laadituilla kauppasopimuksilla ei ole merkitystä? Ei, sellaista markkinaa ei todellakaan ole.

Suomessa onkin herätty siihen, ettei myöskään omistajanvaihdosmarkkina ole täydellinen markkina. Yleisin syy sille, ettei hyvää yritystä saada myytyä on yksinkertaisesti se, ettei sitä edes yritetty tosissaan ja ammattimaisesti myydä. Yrityksen myynti on omistajan näkökulmasta yleensä ainutkertainen tapahtuma, jota hän ei etukäteen ole voinut harjoitella, ja joka on hänen elämänsä merkittävin kauppa. Eikä yrityskauppa myöskään ole harjoittelun paikka.

Toteutuvien omistajanvaihdosten edistämistä varten on perustettu valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi ja allekirjoittaneen toimialueella Uudellamaalla alkoi maaliskuussa 2021 kaksivuotinen Omistajanvaihdoshanke. Omistajanvaihdosfoorumia ja Uudenmaan Omistajanvaihdoshanketta tukevat julkinen sektori, alan oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt sekä yritykset, jotka pitävät toimivaa yritysten omistajanvaihdosmarkkinaa yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana.

Yritysten omistajanvaihdoksissa auttamiseen on myös erikoistunut joukko asiantuntijayrityksiä, jotka mahdollistavat onnistuneita omistajanvaihdoksia. Esimerkiksi yritysvälittäjät ovat talouselämän moniosaajia, jotka auttavat asiakkaitaan onnistumaan omistajanvaihdoksissa. Omistajanvaihdosta pohtivalle voikin antaa neuvoksi, että pidä yrityksesi mahdollisimman hyvässä myyntikunnossa, lähde yrityskauppaprosessissa ajoissa liikkeelle ja käytä elämäsi tärkeimmässä sekä ainutlaatuisessa kaupassa asiantuntija-apuna luotettavaa ammattilaista.
Yritysten omistajanvaihdosten määrän kasvattamiseksi tehdään laajalla asiantuntijarintamalla merkittävää työtä, olemme keskenämme hyvin verkostoituneita sekä teemme yhteistyötä ja näemme, että tekemällämme työllä on erityisen suuri merkitys.

Mikko Ruosteenoja
Auktorisoitu yritysvälittäjä (AYV), Suomen Yrityskaupat Oy
[email protected]
p. 050 328 3250

Marraskuussa kolme katsotuinta kohdetta sivuillamme oli:

PITKÄN HISTORIAN OMAAVAN KULJETUSLIIKEYRITYKSEN LIIKETOIMINTA JA LIIKEOMAISUUS

Kuljetusliike on vakavarainen perinteikäs yritys, joka on toiminut tasokkaasti sekä menestyksekkäästi jo useita kymmeniä vuosia. Nyt yhtiö on tilanteessa, jossa perinteikkään yhtiön liiketoiminnalle etsitään uutta jatkajaa.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

TODELLA TUOTTAVA KONEPAJA, JOLLA VAHVA MARKKINA-ASEMA JA ISO POTENTIAALI KASVAA

Yrityksellä on toimintaansa varten erinomainen kone- ja laitekanta sekä osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

TYÖKALUJA ERI ALOJEN AMMATTILAISILLE

Yli 36 vuotisella historialla rakennusalan ja teollisuuden asiakkaita palvellut työkalujen ammattilainen! Laadukkaat ja kustannustehokkaat ratkaisut sekä joustava asiakaslähtöinen palvelu ovat taanneet jatkuvuuden.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Neljäs valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri on toteutettu Omistajanvaihdosfoorumin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kyselyyn vastasi 2 333 yrittäjää, joista 1 288 oli yli 55-vuotiaita ja 1 045 tätä nuorempia. Yleiskuva omistajanvaihdosnäkymistä on mennyt jonkin verran negatiivisempaan suuntaan kolmen vuoden takaiseen barometriin verrattuna. Pääsyynä tähän ovat, että yrittäjät ovat entistä ikääntyneempiä ja koronapandemia on myös vaikuttanut näkymiin.

Lopettamista suunnittelevien yritysten osuus noussut ja omistajanvaihdokseen tähtäävien laskenut

 Suomen yrittäjäkenttä ikääntyy. Suomessa on noin 74 000 yrittäjää, jotka ovat iältään 55-74-vuotiaita. Yrittäjällä on neljä vaihtoehtoista tapaa luopua yritystoiminnasta. Yli 55-vuotiaista yrittäjistä 44 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana (46 % vuonna 2018) eli myyntiin olisi tulossa noin 32 000 yritystä. 20 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen (24 % vuonna 2018) eli 11 000 yritystä halutaan siirtää perheen sisältä löytyvälle jatkajalle. 25 prosenttia uskoo yritystoiminnan päättyvän kokonaan (22 % vuonna 2018). Liiketoiminnan lopettamisuhan alla on siis 25 000 yritystä, mikä on 3 500 suurempi luku kuin vuonna 2018. Yhdeksän prosenttia arvioi jatkajan löytyvän nykyisten omistajien joukosta (7 % vuonna 2018). Yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen tähtäävien yrittäjien lukumäärä on noin 4 500 pienempi kuin vuonna 2018.

Ikääntyminen ja korona vaikuttavat heikentyneeseen näkymään

Yrittäjäkunta on entistä ikääntyneempää. Tässä barometrissa oli seitsemän prosenttiyksikköä enemmän yli 66-vuotiaita vastaajia kuin vuoden 2018 barometrissa ja keski-ikä oli noussut yhdellä vuodella. Tämä näkyy myös siinä, että peräti 55 % vastaajista aikoo luopua yrityksestään tulevan kolmen vuoden aikana. Ikääntyminen on tuonut myös realismia entistä useammalle yrittäjälle sen suhteen, että kaikki yritykset eivät mene kaupaksi. He ovat tehneet oman ratkaisunsa ja vähentäneet panostamista yrityksensä kehittämiseen ja ajavat yritystään vähitellen alas tavoittelematta edes sen myymistä.

Korona on vaikuttanut luopumisajankohtaan noin viidesosalla ja jatkuvuusnäkymiin 40 %:lla. Luopumisajankohta on aikaistunut 11 %:lla ja myöhentynyt 10 %:lla. Vastaavasti yrityksen jatkuvuusnäkymiin omistajanvaihdosten suhteen korona on vaikuttanut 21 %:lla negatiivisesti ja 17 %:lla positiivisesti. Kaikkiaan korona oli vuonna 2020 vaikuttanut 49 %:lla liikevaihtoon negatiivisesti ja 16 %:lla positiivisesti.

Strateginen suunnittelu tuo resilienssiä koronan kaltaisessa tilanteessa

Merkillepantava tulos oli, että mikäli yrityksen strategisen suunnittelun taso on matala, suunniteltu luopumisajankohta on aikaistunut. Strateginen suunnittelu tuo mukanaan yleensä kauaskantoista tulevaisuuden näkymää ja kokonaiskuvaa sekä parantaa kykyä hahmottaa yrityksen ja sen toimintaympäristön suhdetta, jolloin kyky reagoida ja suhteuttaa tilannetta sekä nähdä pidemmälle on parempi. Mikäli tällaista suunnittelua ei ole, koronapandemian kaltainen yllättävä tilanne tuo ehkä helpommin tunteen, että omat voimavarat eivät riitä.

Yrittäjän yllättävä sairastuminen tarkoittaisi erittäin merkittäviä ongelmia suurimmalle osalle yrityksistä

Vastaajia heräteltiin vuoden 2018 barometrin tapaan miettimään, kuinka hyvin yrityksen toiminta voisi jatkua, mikäli yrittäjä joutuisi äkillisesti luopumaan yrityksestä juuri nyt vaikkapa onnettomuuden tai vakavan sairauden takia. Jo kolme vuotta sitten tulos oli huolestuttava ja se oli entisestään heikentynyt. 57 % vastaajista arvioi, että yrittäjän äkillisellä poistumisella olisi yrityksen toiminnan jatkamiseen erittäin merkittäviä tai merkittäviä ongelmia. Merkillepantavaa oli, että kun tulos kolme vuotta sitten oli huomattavasti positiivisempi nuorempien vastaajien kannalta, nyt tilanne oli myös heidän osaltaan lähes yhtä karu. Ehkä korona on vaikuttanut tähänkin ja tuonut myös nuoremmille yrittäjille lähemmäksi sen ajatuksen, että joku täysin yllättävä tilanne voi tulla kenelle tahansa eteen. Perheyrityksissä tilanne koettiin parempana samoin kuin portfolio- tai sarjayrittäjien kohdalla eli näissä vastuuta on jakaantunut useammalle henkilölle.

Kauppatieteiden tohtorit Elina Varamäki, Anmari Viljamaa, Juha Tall ja Sanna Joensuu-Salo Seinäjoen ammattikorkeakoulusta

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Lokakuussa julkistetun, kerran kolmessa vuodessa tehtävän Omistajanvaihdosbarometrin mukaan noin joka viides omistajanvaihdosta suunnittelevista yrityksistä päätyy sukupolvenvaihdokseen, eli yritystä jatkaa joku perheenjäsenistä.

Barometri paljastaa kiinnostavia seikkoja tällaisista yrityksistä. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevat yritykset erottuvat muista omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevista yrityksistä. Ne työllistävät enemmän, panostavat uuden kehittämiseen ja hakevat aktiivisesti kasvua. Siksi sukupolvenvaihdosten sujuvuuteen huomion kiinnittäminen on Suomen menestyksen kannalta tärkeää.

1. Työpaikat
Mitä suurempi yritys on, sitä todennäköisemmin sukupolvenvaihdos on tulevaisuuden vaihtoehto. Omistajanvaihdosbarometrin mukaan 54 prosenttia yli 20 työntekijän yrityksistä suunnittelee sukupolvenvaihdosta.

2. Uudistuminen
Barometrin tulosten mukaan eniten uuden kehittämiseen panostetaan yrityksissä, joissa suunnitellaan nimenomaan sukupolvenvaihdosta. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevilla on hallitus- ja johtoryhmätyöskentely muita aktiivisempaa. Se edistää yritystoiminnan uusiutumista.

3. Kasvu
Sukupolvenvaihdosta suunnittelevista yrityksistä 53 prosenttia tavoittelee kohtalaista tai voimakasta kasvua. Lisäksi perheyrityksillä oli enemmän voimakkaita kasvutavoitteita (16%) kuin muulla tavalla organisoituneilla yrityksillä (10%).

Onnistuneet sukupolvenvaihdokset ylläpitävät ja luovat työpaikkoja, uudistavat yritystoimintaa ja synnyttävät kasvua, josta hyötyvät Suomessa kaikki. Sukupolvenvaihdosten helpottaminen ja edistäminen pitäisi siksi ottaa osaksi suomalaista kasvuyrityspolitiikkaa.

Krista Elo-Pärssinen
Perheyritysten liiton johtava asiantuntija

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.