Ajankohtaista

Yrityksen omistajanvaihdos on yrittäjyyden opiskelijoiden kestosuosikki opinnäytteen aiheena. Omistajanvaihdokset tarjoavat loppumattoman lähteen hyville tutkimuskysymyksille ja aiheen tärkeys on vaivatonta perustella. Aina voi tehdä tutkimuksen esimerkiksi ov-prosessin tarkastelusta, omistajanvaihdoksen menestystekijöistä, prosessin syy-seuraussuhteista tai ov-prosessin eri toimijoiden keskinäisestä dynamiikasta.

Muutaman viime vuoden aikana LUT-yliopiston Yrittäjyyden DI-ohjelmassa omistajanvaihdosta on käsitelty monilla tavoilla: yritysostoja on tarkasteltu yrityksen kasvustrategiana ja mahdollisuutena strategiseen uudistumiseen. Useita töitä on tehty yritysostoprosessin systematisoinnista. Näissä tapauksissa ostaja on tehnyt tai tekemässä useita yritysostoja ja tavoitteena on luoda yritysostoihin liittyvää pysyvämpää osaamista organisaatioon. Osaaminen korostuu myös yritysostojen jälkeiseen integraatioprosessiin liittyvissä opinnäytteissä. Erityisesti näissä tutkimuksissa analyysi paranee, kun opiskelija pystyy syventymään johonkin tarkasti rajattuun ilmiöön. Siten esimerkiksi omistajaohjauksen muodostuminen ostettuun yritykseen yrityskaupan jälkeen on erityisen mielenkiintoinen tutkimusaihe ja lopputulos ei ole ennalta arvattava. Myös yritysten kulttuurisen sulauttamisen eli akkulturaation analyysi on tarjonnut uusia näkökulmia.

Luonnollisesti omistajanvaihdoksia on tutkittu myös perheyrityskontekstissa. Sukupolvenvaihdos on suhteellisen hyvin tutkittu aihe, mutta tehokkailla rajauksilla on edelleen mahdollista päästä eteenpäin. Niinpä opinnäytteissä analyysien kohteina on ollut esim. jatkajien keskinäiset suhteet, sukupolvenvaihdosprosessin käynnistäminen, ja vaikeudet saada luopuja luopumaan. Tyypillisesti sukupolvenvaihdostutkimuksissa omistavan perheen sisäinen vuorovaikutus ja dynamiikka korostuvat.

Edellisessä Omistajanvaihdosfoorumin blogissa Jari Huovinen nosti esiin tiimiyrittäjyyden omistajanvaihdoksissa ja ehdotti, että tiimillä voisi olla vaikutusta omistajanvaihdoksen onnistumiseen. Kyseisestä näkökulmasta on hämmästyttävän vähän tutkimusta, ja sitäkin vähemmän opinnäytteitä. Myös yrityskauppojen erityistapaukset kuten MBO-kaupat ovat yllättävästi teema, jota ei ole juuri tutkittu.

Pro gradu töiden tai diplomitöiden merkitys tutkimukselle on varsin rajallinen mutta on tärkeää huomata, että merkittävä osa opinnäytteistä tehdään todellisiin yrityksiin, joissa omistajanvaihdokseen liittyvät kysymykset ovat käsillä. Yrittäjyyden diplomitöiden tekijät ovat monesti yrittäjiä, yritysten omistajia, yrityksessä työskenteleviä asiantuntijoita tai yritystoiminnan tukiorganisaatioiden asiantuntijoita. Relevantin ja rikkaan aineiston saaminen on siten useimmiten varmistettu ja tutkimuksen tulosten luotettavuus merkittävästi parempi. Käytännön toimijoina he pystyvät varmistamaan, että heidän opinnäytteensä ei jää vain virtuaaliseen kirjahyllyyn pölyttymään vaan tulee hyödynnettyä käytäntöön jo tutkimuksen aikana.

Tutkimus hyötyy siitä, että tutkija tuntee tutkimuskohteensa tarkkaan ja yritystoiminnan kehittäminen hyötyy siitä, että kehittäminen tapahtuu analyyttisesti, nojaten tieteelliseen tietoon ja metodiin. Uuden tiedon tarve omistajanvaihdoksista on jatkuva. Opiskelijoiden opinnäytteet ovat osaltaan kattamassa tuota tarvetta.

Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrittäjyys on täynnä myyttisiä tarinoita, joissa sankariyrittäjä on luonut yrityksensä tyhjästä ja raivannut tiensä menestykseen. Vaikka nämä tarinat usein henkilöityvätkin yhteen yrittäjään, niin lähes poikkeuksetta yksilön menestyksen taustalta löytyy suuri joukko muitakin osaavia ihmisiä. Yrittäjyys ei nimittäin ole yksilösuoritus vaan pikemminkin joukkuelaji, jossa yrittäjän menestyminen syntyy kyvystä hyödyntää verkostoja ja löytää oikeat osaajat oikeisiin tehtäviin.

Joukkuelajista on ehdottomasti kyse esimerkiksi silloin, kun yhdellä yrityksellä on useampia omistajayrittäjiä. EK:n kyselyn mukaan lähes kolmannes työnantajayrityksistä on tällaisten yrittäjyystiimien vetämiä. Näitä omistajajoukkueita esiintyy kaikenkokoisissa yrityksissä, niin pienissä kuin suurissa. Varsinkin monella kasvuhakuisella yrityksellä, tai urheilutermein seuralla, on usein monta sen operatiiviseen toimintaan osallistuvaa omistajaa.

Kyselyn perusteella yhä useampi yrittäjä hyödyntää myös yrityksen ulkopuolista asiantuntemusta yritystoimintansa kehittämisessä ja johtamisessa. Esimerkiksi ulkopuolisista osaajista koostuvia neuvonantajatiimejä (advisory board) esiintyy 15 prosentissa työnantajayrityksistä, kun osuus aikaisemmissa kyselyissä on ollut kymmenisen prosenttia. Yli puolet näistä yrityksistä arvioi neuvonantajatiimien merkityksen lisääntyneen viimeaikaisissa kriiseissä, jotka ovat pakottaneet monet yritykset joko sopeuttamaan toimintaansa tai etsimään sille uutta suuntaa. Näissä muutostilanteissa omistaja- ja johtamisosaaminen on korostunut ja ulkopuolisen avun tarve lisääntynyt.

Luonnollisesti neuvonantajatiimien kokoonpano vaihtelee paljon yritysten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niissä voi olla mukana esimerkiksi yrittäjäkollegoja, ulkomaankaupan konkareita, digiosaajia, yritysjärjestelyjen ja johtamisen ammattilaisia tai rahoituksen ja talouden asiantuntijoita. Joissain yrityksissä neuvonantajatiimit voivat toimia myös ensimmäisenä kehitysvaiheena tai esiareenana varsinaisen hallitustyöskentelyn kehittämiselle ja potentiaalisten hallitusjäsenten testaamiselle. Tällä hetkellä työnantajayrityksistä 36 prosentilla on yksi tai useampi yrityksen ulkopuolinen henkilö hallituksessaan. Todennäköisimmin ulkopuolisia hallitusjäseniä esiintyy kasvuhakuisissa ja vientiä tekevissä yrityksissä. Lisäksi ulkopuolisten hallitusjäsenten hyödyntäminen lisääntyy selvästi yrityskoon kasvaessa.

Varsinkin kasvuyrittäjät ovat siis usein hyviä seuran omistajia, jotka osaavat valita joukkueelleen parhaat valmentajat ja pelaajat joukkuelajissa nimeltä yrittäjyys. Osin tämän seurauksena he myös onnistuvat yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa – hyvän joukkueensa ja jatkuvan kehitystyön ansiosta.

Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja,
Johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yritysten omistajanvaihdospalvelut ovat keskittyneet sinne, minne yrityksetkin eli Suomessa käytännössä lähinnä pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Yritysten omistajanvaihdospalveluja tarvitsevat kuitenkin kaikki yritykset eri puolilla maata. Maaseudun elinvoiman kulmakiviä ovat maaseudulla toimivat yritykset. Maaseudun työllistävien yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen, niiden olemassaolon jatkuminen ja kasvu ovat keskeisiä edellytyksiä maaseudun elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamiseen. Omistajanvaihdoksilla on suuri vaikutus työllisyyteen, verotuloihin sekä alueiden vetovoimaan ja vireystilaan. Jokaisella maaseudulla toimivalla yrityksellä on vahva paikallinen rooli ja merkitys paikkakunnan elinvoimalle.

110 julkista ja yksityistä omistajanvaihdostoimijaa kertoi näkemyksistään

Maaseutuyritysten omistajanvaihdospalvelujen nykytilaa selvitettiin sekä julkisten että yksityisten toimijoiden näkökulmasta. Kyselyihin vastasi yhteensä 110 julkista toimijaa ja yritysvälittäjää ja yksityistä omistajanvaihdosasiantuntijaa. Vastausprosentit olivat hyviä ja eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta.

Julkiset matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut tasalaatuisemmiksi ja tiiviimpään yhteistyöhön yksityisten asiantuntijoiden kanssa

Julkisten toimijoiden strategioissa omistajanvaihdosten edistäminen on hyvin tunnistettu, omistajanvaihdospalveluja tarjoaa laaja joukko julkisia toimijoita ja kehittämishankkeilla on suuri merkitys. Omistajanvaihdosten huomiointi strategioissa ei siis kovin vahvasti näy julkisten toimijoiden pysyvässä budjettirahoituksessa. Matalan kynnyksen neuvontapalvelujen sisältö on pääasiassa kunnossa, mutta alueellista kirjavuutta ilmenee runsaasti ja niitä ei tunneta alueilla riittävästi. Julkisten toimijoiden välinen yhteistyö on hyvin organisoitua ja yhteistyö on hyvää. Sen sijaan yksityisiä asiantuntijoita on vain vähän mukana yhteistyössä. Julkiset toimijat tarvitsevat lisää tietoa yksityisistä palveluista.

Selvitys julkisille toimijoille tarjoaa useita toimenpidesuosituksia nykytilanteen parantamiseksi. Matalan kynnyksen neuvontapalvelujen rahoitus pitäisi saada nykyistä vakaammalle pohjalle ja sisältö pitää yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Asiantuntijapalvelusetelin käyttöönoton mahdollisuutta tulisi selvittää. Omistajanvaihdospalvelujen markkinointiin tulisi panostaa ja yritysneuvojat tarvitsevat yhteistä koulutusta koko maan tasolla. Yksityisiä omistajanvaihdosasiantuntijoita tulisi ottaa mukaan alueellisiin omistajanvaihdosfoorumeihin. Toisaalta heidän pitäisi aktivoitua pitämään yhteyttä julkisiin toimijoihin.

Yksityiset toimijat tavoittelevat asiakkaikseen suurempia yrityksiä mutta myös heistä kolmasosa tarjoaa asiakkailleen ilmaisia palveluja

Yksityiset toimijat näkevät niin ikään parantamisen varaa yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa. Ensisijaisena kohderyhmänään yritysvälittäjät ja yksityiset omistajanvaihdosasiantuntijat tavoittelevat suuria yrityksiä ja pienimpiä yrityksiä heistä palvelee vain joka neljäs. Kun suurin osa omistajanvaihdoksista tapahtuu mikroyrityksissä, matalan kynnyksen neuvontapalveluita tarvitaan erityisesti mikroyritysten näkökulmasta. Yritysvälittäjien palvelujen ytimessä ovat yritysvälitys, yrityskaupat ja yritysjärjestelyt, mutta useimmat tarjoavat kattavasti erilaisia omistajanvaihdospalveluja ja kolmannes tarjoaa asiakkailleen ilmaisen ensimmäisen tapaamisen. Yksityiset toimijat kokevat, että osa julkisten toimijoiden tarjoamista ilmaispalveluista haittaa heidän liiketoimintaansa.

Yksityisten tulisi olla aktiivisempia myös julkisten toimijoiden suuntaan

Selvitys yksityisille toimijoille päätyy kolmeen toimenpidesuositukseen. Yksityisten toimijoiden tulisi lisätä aloitteellisuutta yhteistyön vahvistamiseksi alueellisten julkisten toimijoiden kanssa, palvelujen tuotekehityksessä ja markkinoinnissa tulisi kiinnittää huomioita mikroyritysten palvelutarpeisiin sekä heidän pitäisi viestiä nykyistä tehokkaammin palveluistaan julkisille omistajanvaihdospalveluja tarjoaville toimijoille.

Keskeiset erot julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä

Julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on muutamia keskeisiä eroja omistajanvaihdospalvelujen suhteen. Hankerahoituksella on ei ole merkittävää roolia yksityisille toimijoille. Julkisten toimijoiden omistajanvaihdospalveluista hankerahoituksella toteutetaan kolmannes ja usein hankerahoitus mahdollistaa myös päätoimisen asiantuntijan. Julkisilla toimijoilla ei ole tavoitteita asiakkaiden koon suhteen, mutta yksityiset tavoittelevat suurempien yritysten asiakkuuksia. Asiakkaille ilmaisia palveluja tarjoavat kaikki julkiset toimijat, mutta vain kolmasosalla yksityisiä on sellaisia tarjolla. Julkiset toimijat pitävät alueiden omistajanvaihdostoimijoiden yhteistyötä hyvin organisoituna. Yksityisten toimijoiden mielestä näin ei ole.

Matalan kynnyksen neuvontapalveluita tarvitaan jatkossakin

Molempien selvitysten tuloksista voidaan nostaa esiin kaksi keskeistä vastaajille yhteistä näkemystä. Matalan kynnyksen neuvontapalveluja tarvitaan ja vastaajat toivovat julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön lisäämistä.

Kiitos kaikille selvitykseen vastanneille. Selvitykset (urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438308 ja urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061646991) ovat osa Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut myyjille ja ostajille hanketta. Valtakunnallista ja EU-osarahoitteista (Maaseuturahasto) hanketta toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa Suomen Yrittäjät, Suomen Uusyrityskeskukset ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Hankkeen päätavoitteina on rakentaa toimintamalli maaseutuyritysten myyjien ja ostajien ohjautumisesta omistajanvaihdospalvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi sekä rakentaa ja pilotoida valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto edistämään maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia.

Juha Tall, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Anneli Komi, Suomen Yrittäjät
Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Omistajanvaihdos on yritystoiminnasta luopuvien omistajien lisäksi iso muutos myös yrityksen henkilöstölle.  Henkilöstöllä saattaa yrityskaupan yhteydessä olla esimerkiksi huoli työpaikan pysyvyydestä, monesti kun yrityskaupan yhteydessä pyritään myös toimintojen tehostamiseen. Työntekijöillä saattaa olla myös hyvin vahva sitoutuminen yrityksen aikaisempiin omistajiin, jolloin siirtymistä uuden omistajan palvelukseen ei pidetä välttämättä aina mielekkäänä.  Yrityskulttuurin mahdollinen muuttuminen omistusjärjestelyn yhteydessä voi olla myös kriittinen tekijä; yritykselle tärkeät henkilöt saattavat pohtia haluavatko he jatkaa edelleen vai olisiko jo aika tehdä jotain muuta täysin uudessa työpaikassa.

Jo ennen yrityksen omistajanvaihdoksen toteuttamista osaavan henkilöstön sitoutumisesta huolehtiminen on tärkeää, koska yritystoiminnan arvo määräytyy varsinkin erityisosaamista edellyttävillä toimialoilla merkittävästi henkilöstön osaamisesta ja henkilöstön pysyvyydestä. Uuden omistajan keskeinen tavoite omistusjärjestelyssä on saada osaava henkilöstö pysymään yrityksen palveluksessa, jolla henkilöstöllä on osaamisensa lisäksi yleensä myös toimivat verkostot kaikkiin yrityksen toiminnan kannalta tärkeisiin yhteistyökumppaneihin.

Mikäli henkilöstön -ja varsinkin avainhenkilöiden- sitouttaminen omistajanvaihdoksen yhteydessä ei onnistuisi niin pahimmillaan yritykselle tärkeät henkilöt voivat siirtyä kilpailijalle, jolloin kriittisen osaamisen ja kokemuksen menettäminen aiheuttaisi erittäin hankalan tilanteen uusille omistajille. Yrityksestä lähtevän työntekijän mukana saattaa lisäksi samalla siirtyä muitakin yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä osaajia. Uusien henkilöiden kouluttaminen korvaamaan yrityksestä lähteneiden avainhenkilöiden osaamista vie aikaa, aiheuttaa tulonmenetyksiä ja kustannuksia.

Onnistunut henkilöstön sitouttaminen voi olla työhön ja työympäristöön liittyvää sekä taloudellisia etuja

Henkilöstön oikea-aikaisen sitouttamisen keinoja yleisellä tasolla ovat ilman muuta hyvä työilmapiiri ja johtaminen, kilpailukykyiset edut ja urakehitysmahdollisuudet. Myös luottamus uusiin omistajiin sekä usko työpaikan pysyvyyteen ovat arvostettuja asioita.

Edellä olevien asioiden lisäksi kannustavia sitouttamisen keinoja ovat tietyt henkilöstön taloudelliset edut. Kilpailukykyisen palkan lisäksi ne voivat olla yrityksen osakkeisiin perustuvia ratkaisuja, joissa sitouttamis- ja kannustinohjelmiin kuuluvat henkilöt saavat yrityksen osakkeita joko tietyllä alennuksella tai täysin vastikkeetta. Mikäli henkilö ei jatkaisi yrityksen palveluksessa vähintään sovittua ajanjaksoa – yleensä tiettyä määrää vuosia- hänen menettää sovitun edun. Sitouttamis- ja kannustinohjelmat voivat toki olla muitakin kuin osakepohjaisia ja vaihdella eri ura- ja elämänvaiheen mukaan (esimerkiksi tietty osuus voitonjaosta). Keskeistä kuitenkin on, että pelkästään ylimmän johdon sijasta yrityksen avainhenkilöitä tulisi sitouttaa riittävän laajasti myös eri toiminnoista ja eri tasoilta, jotta varmistetaan yrityksen kannalta kaikki tärkeät osa-alueet.

Osakasrahoitus tarjoaa ratkaisun rahoitukseen

Yleisesti sitouttamis- ja kannustinohjelmissa käytetään osakepohjaisia ratkaisuja, joissa edunsaajien tulee maksaa osakkeista tietty alennettu hinta sitoumuksin pysyä työnantajan palveluksessa tietyn ajan. Näiden ”alennuksella” ostettavien osakkeiden maksaminen varsin nopealla aikataululla saattaa edunsaajan elämänvaihe huomioiden olla haasteellista. Nordealla on tähän tarkoitukseen kehitetty osakasrahoitus-palvelu, joissa osakkeiden hankintaan on mahdollista saada tietyin edellytyksin rahoitusta joko ostettavia osakkeita tai muuta vakuutta vastaan. Tämä yrityskohtaisesti räätälöitävä osakasrahoituksen palvelumalli on mahdollistanut yrityksille paremmat edellytykset kannustin- ja sitouttamisratkaisujen toteuttamiseksi ja siihen osallistuville henkilöille toimivamman tavan rahoittaa tarjottujen osakkeiden hankinta.

Omistajanvaihdoksen onnistumisen varmistamiseksi toteutettava osakepohjainen kannustinohjelma voi monissa tapauksissa toimia myös yritystoiminnan myyville henkilöille, jolloin myös heillä on omistusjärjestelyn jälkeenkin taloudellinen intressi olla tukemassa uuden omistajan onnistumista. Ja hyvät henkilöstöedut kannustinjärjestelmineen voivat ylipäätään paremmin houkutella myös uusia avainosaajia varmistamaan uusille omistajille siirtyneen yrityksen onnistumista ja matkaa kohti kannattavaa kasvua.

Markku Fränti
Head of Corporate Advisory & Shareholder Finance
Nordea, Business Banking Finland

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Miksi muutoksen näkeminen on tärkeä kilpailukyvyn kannalta?
Viimeiset pari vuotta ovat olleet yritystoiminnalle erittäin haastavia. Useat ulkoiset tekijät ovat lisänneet epävarmuutta ja myös heikentäneet tiettyjen toimialojen kilpailukykyä. Vielä hetki sitten näytti siltä, että COVID-19 tilanne saadaan hallintaan ja paluu uutteen normaaliin odotti. Ennusteiden mukaan kansantalouden positiivinen vire olisi pitänyt edelleen jatkua. Lievää epävarmuutta oli nähtävissä sekä inflaation että koron nousun kautta. Lähtökohtaisesti yleinen ilmapiiri ja markkinaodotukset olivat positiivisen odottavia.

Yksi yö muutti tilanteen, ja se mitä ei uskottu tapahtuvaksi tapahtui. Venäjä käynnisti sotatoimet Ukrainassa helmikuussa ja sen seurauksena kaikki talousennusteet ovat menneet uusiksi. Lännen Venäjälle määräämät kauppapakotteet, poltto- ja raaka-aineiden hinnan nousu ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos heittävät nyt synkän varjon tulevaisuuden näkymiin. Liiketoimintaympäristö on todellakin muuttunut. Tämän seurauksena taloustieteilijät nostivat keskusteluun termin stagflaation, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.

Yllä kuvattua muutosta on varmasti vaikea ennustaa. Uskon, että oikean käsityksen pystyy muodostamaan vain melko harva yritys. Se onko tilannetta kyetty yrityksissä hyödyntää jää nähtäväksi.

Voiko yritys koskaan olla liian ketterä?
Nykypäivän yksi haasteista on niin oikean kuin vääränkin tiedon valtava määrä ja toisaalta sen erittäin helppo saatavuus. Milloin viimeksi olet muodostanut yrityksen liiketoimintaympäristön muutoksista lyhyen ja/tai pitkän tähtäimen suunnitelmat?

Ennakoidakseen tulevat muutostarpeet yrityksen pitää kyetä muodostamaan tilannekuva. Hyvän tilannekuvan muodostamista auttaa, jos yrityksessä toimitaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Tiedonkeruussa digitaaliset kanavat ja sähköiset työkalut ovat hyvä apu. Tilannekuva auttaa muutoksen näkemisessä ja kerätty tieto auttaa liiketoiminnan johtamisessa. Tieto ei yksin riitä vaan uuteen tilanteeseen pitäisi kyetä myös reagoimaan. Päätöksenteon pitää aina pohjautua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja ymmärrykseen. Yrityksen ketteryys auttaa sekä tekemään nopeita päätöksiä että helpottaa tarvittavien toimien toteuttamista.

Suurella yleisöllä on mielikuva, ettei iso yritys voi olla ketterä. Voidaan myös kysyä ovatko kaikki mikroyritykset, alle 10 henkilöä työllistävä, sitten ketteriä? Mielikuvissa startup yrityksien uskotaan automaattisesti olevan erityisen nopealiikkeisiä eli ketteriä.

Ketteryydelle on useita synonyymejä kuten nopeus, vilkkaus, nokkeluus, sukkeluus, terävyys, kepeys, nopsuus ja sirous (Wikipedia). Tuosta listasta poimittuna ketterän yrityksen toimintaa kuvata sana nopeus. Termi ketterä (agile) on ”kehitetty” 2000-luvun alussa kuvaamaan ohjelmistokehityksen toimintatapaa.

Miten kehittää liiketoiminnan ketteryyttä?
Mitä yrityksen ketteryys tarkoittaa? Yrityksen ja liiketoiminnan kannalta ketteryys on herkkyyttä havaita ja tulkita ympäristön muutoksia ja kykyä käytettävien resurssien joustavaan käyttöön. Ympäristöstä tulevat heikot signaalit ovat ensimmäisiä oireita tulevista muutostekijöistä tai tapahtumista. Asiakas on paras tiedon lähde ja heitä kannattaa aina ”kuunnella”. Erityisesti asiakkailla saatavissa, hiljaista tietoa.

Kilpailuedun säilyttäminen edellyttää, että yritys on ainakin joissakin asioissa parempi kuin kilpailijat tai potentiaaliset kilpailijat. Kilpailukykyyn vaikuttavat yrityksen dynaamiset kyvykkyydet, toimintatavat ja prosessit tai mahdolliset muut menestystekijät.

Tarkastelen seuraavana kilpailukykyä tuotekehityksen kautta. Tuotekehitysprosessi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: ideointiryhmän kokoaminen, huolellinen taustatyö ja analyysi, rikas ideoiden tuottaminen ja selkeät kriteerit. Tuotteistaminen varmennetaan tekemällä muutama prototyyppi, joilla tehdään idean testaus ja verifiointi. (Osterwalder ja Piqner, 2010). Kehitystyö kannatta pilkkoa riittävän pieniin osakokonaisuuksiin. Yrityksessä kerätään asiakas- ja käyttäjäpalautetta. Tehdään nopeita kokeiluja asiakkaan kanssa. Näin toimimalla saadaan nopeasti ”toimii – ei toimi” palaute.

Nopea tuotteistaminen voi tarkoittaa tuotteen/palvelun nopeaa markkinoille tuloa, nopeaa tuotteiden kiertoaikaa ja/tai nopeaa innovointia. Lähtökohtana uuden tuotteen/palvelun kehitystyö edellyttää hyvää asiakastuntemusta. Tuotteistamisen nopeutta mitataan yleensä sillä, kuinka nopeasti “idea” konseptoidaan ja tuotteistetaan myytäväksi tuotteeksi (Chen, J., R. R. Reilly, and G. S. Lynn, 2005). Hyödyntämällä nopeat kokeilut periaatetta, jossa tavoitteena on tuotteistaa pienin mahdollinen (MVP, minimun viable product) toimiva tuote tai palvelu.

Muutama kysymys pohdittavaksi:
– Tunnistako asiakkaan tarpeet?
– Vastaako yrityksen tuote- ja palveluportfolio muuttunutta markkinatilannetta?
– Miten yrityksen tuote- / palvelutarjonta uudistuu?
– Onko yritys ketterä?
– Mikä on yrityksesi kilpailukyky ja miten sitä ylläpidetään?

Kai Hänninen
Oulun yliopisto
yliopistotutkija, dosentti
040 5747 951
[email protected]

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Kasvuyrittäjyys mielletään usein vain startup- ja ohjelmistopuolen yrittäjien orgaaniseksi kasvuksi, eli kasvuksi myyntiä lisäämällä. Yrityskauppa eli toisen yrityksen ostaminen voi kuitenkin olla houkutteleva vaihtoehto oman yritystoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Yrityskauppa voi olla investointi esimerkiksi koneisiin, laitteisiin tai työntekijöihin, asiakaskunnan kasvattamiseen tai uuteen markkina- tai tuotealueeseen. Vaihtoehtoiskustannuksena yrityskaupalle voidaan nähdä se, mitä maksaisi pystyttää liiketoiminta nollasta, ja kuinka kauan veisi kartuttaa riittävä asiakaskunta, jotta investointi kattaa kulunsa ja tuottaa jotain omistajilleen.

Yrityskaupan arvonmääritys ja kauppahinnan rahoittaminen ovat merkittävä osa onnistunutta yrityskauppaa. Liian korkeaksi osoittautunut kauppahinta ja lainan määrä voi viedä yrityksen kassavirtoja ja painaa tulosta pitkäksi aikaa eteenpäin. Arvonmäärityksen lisäksi kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

Määrittele tavoite

Määrittele yrityskauppasi tavoite. Onnistunut yrityskauppa on paitsi onnistunut haltuunotto, myös yrityskaupan tuoma lisäarvo yrityksellesi. Onnistumista on vaikea arvioida, mikäli tavoitetta ei ole määritelty.

Katse haltuunottoon

Yrityskaupassa sopivan ostokohteen löytyminen, myyjän hintapyynnön ja ostajan maksuhalun kohtaaminen, rahoitus ja allekirjoitettu kauppakirja ovat vain puoli ruokaa. Seuraavaksi yrityskaupan onnistumisessa on syytä kiinnittää huomio yritystoiminnan onnistuneeseen haltuunottoon siten, että kaupalle asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuinka esimerkiksi avainhenkilöstö otetaan huomioon ja asiakkaiden pysyvyys varmistetaan?

Minimoi riskit

Joskus asiat voivat vaikuttaa paremmalta, kuin ne todellisuudessa ovat. Asiantuntijoiden hyödyntäminen ja onnistunut due diligence, eli yritystoimintaan ja sen kauppaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huolellinen läpikäynti ennen yrityskauppaa, auttavat välttämään tämän sudenkuopan. Tutustumalla huolella ostettavaan kohteeseen minimoit riskit.

Hyödynnä asiantuntijoiden ja rahoittajien apu, ja ota yhteyttä ajoissa. Huolellisella, etukäteen tehdyllä suunnittelulla voit varmistaa onnistuneen yrityskaupan.

Elisa Sipponen
Finnvera
Sipponen on omistajanvaihdosten rahoitukseen erikoistunut aluepäällikkö Finnveran Etelä-Suomen alueelta.

Asiantuntija-ammattien kehitysastetta voi kuvata niinkin, kuinka hajanainen tai yhtenäinen joukko ammattia harjoittaa. Kaikille ovat tuttuja lääkärikeskukset, tilintarkastajayhteisöt ja asianajotalot. Keskittymien lisäksi näillä aloilla on yksittäisiä toimijoita, mutta ei enää pelkästään heitä. Yritysvälitysalalla on havaittavissa samankaltainen kehitysaskel. Yksittäisten yritysvälittäjien lukumäärä sekä liikevaihtovolyymit ovat jo pitkään olleet laskussa. Samaan aikaan alan suurimat toimijat ovat jatkaneet kasvuaan. Esimerkiksi vajaa kymmenen vuotta sitten 10 suurinta yritysvälittäjää teki noin 40 % koko alan liikevaihdosta, nyt ne tekevät jo 74 % (ks. kuva).

Tästä kehityksestä hyötyvät ennen muuta asiakkaat ja äärimmäisen vaativaa työtä tekevät yrityskaupan ammattilaiset. Kehitys mahdollistaa mm. siirtymisen ammatinharjoittajasta palkatuksi ammattilaiseksi.

Suurten rinnalla on aina tilaa ja tehtäviä myös yksittäiselle osaajille, pelkästään jo siitä syystä, että isommat yleensä siirtyvät pikkuhiljaa valikoituihin asiakassegmentteihin. Usein sellaisiin, joihin yksittäisen yrittäjän osaaminen, uskottavuus ja rahkeet eivät riittäisi. Keskittyminen mahdollistaa ammatillisen erikoistumisen, jolloin omistajanvaihdosalalle saadaan ”yleislääkäreiden” tueksi ”erikoislääkäreitä”.

Yritysvälitysala ei poikkea mistään muusta alasta siinä, että suurtuotannon edut ja osaamisen kumuloitumien koituvat lopulta asiakkaiden onneksi. Isommilla yrityksillä on aivan toisen mittaluokan osaaminen ja resurssit, joilla hoitaa mitä erilaisimpia toimeksiantoja. Myös turvallisuus on parempaa. Asiakkaan toteuttaessa elämässä suurinta kauppaa, asiantuntija-apu ei ole yhdestä asiantuntijasta kiinni. Isommat toimijat kykenevät toteuttamaan omistajanvaihdoksia tiimeissä, joissa on monialaista osaamista ja kokemusta. Niin kauan, kun alalla on ollut vain pieniä, yksittäisiä toimijoita, tämän tasoista palvelua ei ole kyetty tuottamaan. Yhteen asiantuntijaan ei kerta kaikkiaan kaikkea osaamista mahdu, vaikka joskus muuta kuulee sanottavan.

Keskittymistä tulee pitää hyvänä ja tervetulleena kehityksenä. Ne työpaikat, jotka yhden henkilön konsulttifirmoissa kenties katoavat, syntyvät uudelleen isompiin yritysvälitysyrityksiin. Osaaminen ei alalta poistu, vaan se jalostuu ja tulee helpommin asiakkaiden saavutettavaksi. Erikoisosaajat saavat enemmän asiakkaita isompien toimijoiden organisaatioissa kuin toimisessaan yksin.

Isommat yritysvälittäjät kykenevät keräämään ja jalostamaan tietoa sekä kouluttamaan ammattilaisiaan. Pienet joutuvat keskittymään enemmän vain laskutettavaan työhön. Isojen näkyvyys ja tunnettuus tavoittaa paremmin kaupan potentiaaliset osapuolet valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, siinä missä pienten kontaktit rajoittuvat lähialueisiin tai tiettyihin toimialoihin.

Isot yritysvälittäjät panostavat palvelujen kehittämiseen merkittävästi, mistä parhaimmat mallit ja käytänteet siirtyvät vähitellen koko toimialalle. Pienimmät hyötyvät tästä valtavasti. Esimerkiksi SYVL ry:n hyväksymät yleiset mallisopimukset, nykyisin kolmella kieliversiolla, on tehty alun perin Suomen Yrityskaupat Oy:n kehittämien sopimusten pohjalta. Yhdistyksen eettisten sääntöjen pohjana taas on kiinteistövälitysalan vastaava normisto, joka on syntynyt alan suurimpien toimijoiden myötävaikutuksella. Ellei suuria toimijoita ole, pärjäävät pienetkin huonommin ja palvelujen valikoima on niukkaa.

Kun mikro- ja pienyritysten keskikoko kasvaa omistajanvaihdosten myötä, on tervetullutta, että myös yritysvälitysalan palvelut kehittyvät asiakkaiden uusia tarpeita vastaaviksi.

Juha Rantanen
Puheenjohtaja, Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry (SYVL ry)

Ajattelin tällä kertaa valita melko ison aiheen, pohtia lyhyesti yritteliäisyyden olemusta, merkitystä ja ilmenemismuotoja laajassa katsannossa, helikopteri-, ellei suorastaan satelliittiperspektiivistä.

Mitä yritteliäisyys on, mikä merkitys sillä on yksilölle ja yhteiskunnalle, miten sitä edistetään, koskeeko se myös minua, mitä ilmenemismuotoja sillä voi olla, ja mitä hyvää siitä voi seurata. Ja millainen kytkentä on yritteliäisyyden ja dynaamisen yrittäjyysympäristön välillä.

Yritteliäisyys laajassa mielessä on nähdäkseni mitä tahansa tavoitteellista toimintaa hyväksyttävinä ja tavoiteltavina pidettävien päämäärien eteen. Muutamalla klikkauksella netistä löytää yritteliäisyydelle monia sisältöjä ja synonyymeja, kuten esimerkiksi aloitteellisuus, aloitekyky, eteenpäin pyrkivyys, tarmokkuus, oma-aloitteisuus, toimeliaisuus, rivakkuus, energia, puuhakkuus, kokeilevuus, into, aktiivisuus.

Myös yrittäjyys ja yritystoiminta kumpuavat pohjimmiltaan yritteliäisyydestä, joskin tarvitaan myös aineellisia ja aineettomia resursseja, osaamista, luovuutta, yhteistyökykyjä, mahdollistavaa toimintaympäristöä ja paljon muuta. Yrittäjyys puolestaan on koko yhteiskuntaa kehittävä ja uudistava voima, hyvinvoinnin lähde.

Yritteliäisyys on yksilön ominaisuus, mutta sillä on myös yhteisöllinen, kollektiivinen puolensa. Yhdessä, vuorovaikutuksessa tai verkostoissa ideat jalostuvat ja toiminnalle löytyy suuntia, avautuu uusia näkökulmia. Yksittäinen pieni signaali, rohkaiseva palaute, hyvä kysymys tai kommentti voi käynnistää liikkeen, virittää toimintaan, saattaa matkaan ties kuinka merkittäviä prosesseja ja kehityskulkuja.

Yritteliäisyys ei aina, ainakaan heti ja koko ajan, ilmene välttämättä näkyvänä toimintana. Kysymys on sekä tekemisestä että ajattelusta, asioiden prosessoinnista, kypsyttelystä, jäsentämisestä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Analyyttista otetta, puntarointia tarvitaan, että toiminta olisi mielekästä ja oikeansuuntaista. Toisaalta analysoinnilla ja suunnittelullakin on rajansa; jossain vaiheessa tulee ryhtyä toimimaan, laittamaan ideoita käytäntöön. Käytännön kokemukset taas antavat purtavaa ajattelulle. Kysymys on ehkä ajattelemisen ja tekemisen balanssista, sopivasta suhteesta. Joka tapauksessa molempia tarvitaan.

Mielestäni yritteliäisyyden ei tarvitse merkitä raadantaa, vaivaa, loputonta maratonia ja kangastuksen perässä juoksemista. Yritteliäisyys, kokeileminen, itsensä peliin laittaminen voi olla iloinen ja myönteinen asia. Lapsi on luotu leikkimään, sanotaan. Leikki on lasten työtä. Ehkä meidän aikuistenkin työssä olisi hyvä olla pikkuinen annos leikkiä ja leikkimielisyyttä mukana. Vaikka arkinen todellisuutemme täyttyy usein vakavista, paineellisistakin asioista, pieni annos leikkimielisyyttä, keveyttä olisi varmaan hyvä pitää silti mukana, tuomassa perspektiiviä, suhteuttamassa asioita, auttamassa jaksamaan ja näkemään asiat mielekkäinä.

Mielellään yritteliäisyyden näkisikin suorastaan elämäntapana, tapana elää ja olla, ei elämästä erillisenä saarekkeena tai tsydeeminä, joka käännetään katkaisimesta päälle. Yritteliäisyys voi kenties olla enemmän, tapa ja asenne kohdata asioita, etsiä myönteisiä puolia, pyrkiä näkemään mahdollisuuksia ja toimimaan niiden pohjalta, joskus vetämään pelkällä sisulla hetken eteenpäin.

Kaikesta yritteliäisyydestä huolimatta elämässä, ja siten myös yrittäjyydessä, voi tulla eteen myös haasteellisia paikkoja, kapeikkoja, sumua jossa suuntaa voi olla vaikea nähdä. Tällöin on hyvä osata kysyä neuvoa, kartoittaa tilannetta, tarvittaessa ottaa vastaan apua.

Liiketoiminnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentämiseen on käytettävissä monipuolisesti yrityspalveluja, joita myös pyritään jatkuvasti kehittämään. Kun yrittäjät käyttävät yrityspalveluja ja odottavat niiltä tuloksia, silloin ne myös kehittyvät, pysyvät kiinni ajassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Kysymys tässäkin on vuorovaikutuksesta, joka parhaimmillaan hyödyttää ja motivoi kaikkia osapuolia.

Yritteliäisyys ja tavoitteellisuus ovat korvaamattoman tärkeitä ominaisuuksia myös yrityspalvelutoimijoille eri tahoilla ja eri organisaatioissa. On tärkeää jatkuvasti seurata yrittäjyyden kehitystä, päivittää tietoja, uudistaa ja tarvittaessa myös kyseenalaistaa omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan, hakea ratkaisuja avoimessa vuorovaikutuksessa yrittäjien, yritysten ja muiden kumppanien kanssa. Yhteinen missio on kehittää yrittäjyyden puitteita yhä toimivammiksi.

Ei liene liioittelua sanoa, että myönteinen yritteliäisyys, aloitteellisuus, toimeliaisuus, on oleellinen hyvinvoinnin edistäjä ja elementti, sekä aineellisen että henkisen.

Mitä tekemistä tällä on yritystoiminnan uudistumisen, yritysdynamiikan ja onnistuneiden omistajanvaihdosten kanssa? Uskoakseni sitä, että myönteinen yritteliäisyyden, kannustavuuden, vuorovaikutuksen, rohkaisun ja oppimisen ilmapiiri yhteiskunnassa on pohjarakenne myös kehittyvälle, dynaamiselle yritystoiminnalle ja sen osana tasapainoisille, hyvin toteutetuille yritystoiminnan omistajanvaihdoksille.

Kari Alanko
Työ- ja elinkeinoministeriö, Erityisasiantuntija, Alueet ja kasvupalvelut -osasto