Ajankohtaista

Inflaatio ja energiakriisi ovat täällä – sen ovat huomanneet kaikki. Hinnat nousevat, mutta kuluttajien palkat eivät tule nousemaan yhtä nopeasti. Inflaatio ja energiakriisi tuovat elämään ikävää epävarmuutta ja syövät kuluttamista. Inflaatiota vastaan taistellaan koronnostolla ja näin kokonaiskysyntää vähentämällä. Nähtävissä on, että tässä tilanteessa myös yritysten investointihalukkuus vähenee korkojen noustessa. Tämä vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen, koska vaikutukset tulevat monesta suunnasta. Jos tässä tilanteessa on jotain positiivista, niin se, että Suomen inflaatio on euroalueella matalimpien joukossa ja tämä on eduksi Suomen kilpailukyvylle.

Epävarmuudenkin keskellä yritysten kannattaa ehdottomasti pohtia ja rakentaa tulevaisuutta.

Se on välttämätöntäkin. Potentiaali liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden luomiseen on suuri juuri nyt murroksen keskellä. Lisäksi vihreä siirtymä on tulossa ja yleisesti vastuullisuus kasvaa. Uudistumiselle näyttää olevan hyvät mahdollisuudet juuri nyt, kun markkinat ovat murroksessa. Oleellista on, että yritykset pystyvät tarttumaan mahdollisuuksiin ja olemaan muutoksen etulinjassa.

Toimin Finnverassa omistajanvaihdoksista vastaavana aluepäällikkönä. Finnveran rooli on rahoituksen keinoin mahdollistaa yhtiöiden kasvusuunnitelmien toteutumista. Näistä yksi keskeisistä on juurikin omistusjärjestelyjen rahoittaminen. Tänä vuonna olemme olleet mukana 669 yrityksen omistusjärjestelyssä 94 miljoonalla eurolla. Tämä on kappaleissa mitattuna 13 % maltillisemmin kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Rahoituksen lisäksi Finnvera viestii omistajanvaihdosten tärkeydestä ja toimii näin yrityskauppojen herättelijänä. Yrittäjillä on tärkeää olla tieto siitä, että hyville hankkeille löytyy kyllä rahoitus.

Omistajanvaihdosten on havaittu kasvattavan yhä useampaa pk-yhtiötä. Tästä syystä omistajanvaihdos onkin juuri tässä epävarmassa taloustilanteessa erinomainen mahdollisuus myyjälle ja ostajalle kääntää uusi sivu. Toisaalta myyjä näkee toimintansa jatkuvuuden ja ostajalle investointi tulevaan tarjoaa elinvoimaisen kasvualustan. Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa mahdollistuu toiminnan jatkuvuus, uudistuminen ja kasvu – nämä kaikki luovat parempaa tulevaisuutta myös kriisin keskellä.

Kannustankin kaikkia rohkeasti eteenpäin kasvun tiellä!

Anna-Mari Palo
Omistajanvaihdosten rahoitukseen erikoistunut aluepäällikkö, Finnvera

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Nobel-kirjailija Thomas Mannin Buddenbrookeista tuttu myytti, että ensimmäinen sukupolvi perustaa, toinen kehittää ja kolmas tuhoaa, on nyt rikottu Suomessa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tuoreen selvityksen mukaan useamman sukupolvenvaihdoksen tehneet perheyritykset panostavat yrityksen kehittämiseen useammin kuin muut. Kehittäminen liittyy sekä olemassa olevaan liiketoimintaan että uusiin avauksiin.

Useamman sukupolvenvaihdoksen tehneet perheyritykset myös kehittävät hallitus- ja johtoryhmätyötä enemmän kuin muut yritykset. Tämä antaa niille paremmat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa ja menestyä myös tulevaisuudessa.

Hyviä esimerkkejä sukupolvien yli kasvaneista ja kehittyneistä yrityksistä löytyy

Esimerkiksi perheyritys Oy Flinkenberg Ab, jossa toimitusjohtajana on 4. polven Christoffer Ehrnrooth ja talousjohtajana hänen veljensä Wilhelm Ehrnrooth.

Oy Flinkenberg Ab on vuonna 1921 perustettu tekniseen kauppaan erikoistunut perheyritys. 100-vuotias Flinkenberg työllistää kolmella paikkakunnalla noin 100 henkilöä ja sen liikevaihto on yli 65 milj. euroa.

Liikevaihdosta merkittävä osa tulee teräskaupasta ja teräksen jatkojalostuksesta. Yritys toimii myös maahantuojana ja tukkuliikkeenä laajalle valikoimalle erilaisia energiatuotteita, kuten aurinkoenergia- ja EV-latausratkaisuja sekä akkuja ja paristoja. Muita liiketoiminta-alueita ovat kemikaalit ja teollisuuskomponentit.

– Lyhyen tähtäimen tavoitteena meillä on olla Suomen suurin aurinkoenergian maahantuoja. Teräspuolella olemme tehneet määrätietoisia investointeja Keravan ja Valkeakosken toimipisteillä mm. toimitiloihin ja koneisiin.

Perheyrityksen kehittämisessä Christoffer Ehrnroothin punaisena lankana on pitkäjänteisyys ja kestävyys.

– Kestävä liiketoiminta on meille tärkeää. Sen keskiössä on luonnonvarojen kestävä, vastuullinen käyttö ja tuotevastuu koko elinkaaren ajalta. Tämä ohjaa myös tuotanto- ja logistiikkaratkaisujamme.

Pitkäjänteisyys liittyy myös hyviin ja luottamuksellisiin kauppasuhteisiin, joita perheyrityksessä on aina vaalittu.

– Haluamme olla asiakkaillemme teollinen kumppani myös seuraavat 100 vuotta, toteaa Christoffer Ehrnrooth.

Useamman sukupolven perheyrityksissä on viisautta, joka on kertynyt yritykseen sukupolvien ja vuosikymmenten aikana. Menestyminen menneisyydessä ei kuitenkaan takaa loistavaa tulevaisuutta. Seuraavat 100 vuotta luodaan jatkuvalla uudistumisella.

Tule kuulemaan lisää Christoffer Ehrnroothin polusta perheyrityksen jatkajaksi ja yrityksen uudistumisesta Perheyritysten liiton sukupolvenvaihdosseminaariin 4.11.2022. Tilaisuus on osa Omistajavaihdosfoorumin järjestämää Omistajanvaihdosviikkoa.

Krista Elo-Pärssinen
Johtava asiantuntija, Perheyritysten liitto

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Suomessa on viime vuosina tehty lukuisia yrityskauppoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi Woltin myynti yhdysvaltalaiselle verkkokauppayhtiö DoorDashille tai Supercellin yrityskauppa ensin japanilaiselle Softbankille ja GungHo-peliyritykselle, ja sen jälkeen kiinalaiselle Tencentille. Tässä vain näkyvimmät esimerkit. Näiden lisäksi 2010-luvulla Suomessa on tehty yli 500 yrityskauppaa, jossa on ollut ulkomainen ostaja. Kysymys kuuluu, että minkälaisia hyötyjä ja muutoksia näissä yrityksissä on tapahtunut? Ymmärtääksemme yhteiskuntamme ja yritystemme asemaa kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää selvittää, miten ostettava yritys menestyy yrityskaupan jälkeen. Hyötyvätkö elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme yrityskaupoista vai korjaako joku muu voitot?

Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohderyhmiin -tutkimus

Business Finland on ollut rahoittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on tutkia yritysostojen roolia innovatiivisissa yrityksissä Suomessa ja lisäksi niitä yrityksiä, joihin on kohdistunut sekä Business Finlandin rahoitusta että TESI:n pääomasijoituksia. ETLA:n julkaiseman tutkimuksen (Ali-Yrkkö, J. et al. (2022): Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin, Etla Raportti 125) mukaan yrityksen innovatiivisuudella oli positiivinen yhteys ulkomaisten yritysten ostohalukkuuteen. Myös yrityskoolla oli merkitystä. Suuremmat yritykset päätyvät ulkomaisten ostajien ostokohteeksi pienempiä useammin. Lisäksi Business Finlandin ja pääomasijoittajien rahoitus, sekä patentit kasvattivat ulkomaisen ostajan kiinnostusta.

Tutkimuksen tilastoanalyysin mukaan ulkomaiseen omistukseen siirtymisellä ei ollut merkittäviä vaikutuksia arvonlisän, tuottavuuden, kannattavuuden eikä työllisyyden kehitykseen suhteessa verrokkiryhmään.  Toisin sanoen, osa yritysostoista onnistuu, osa epäonnistuu tai suunniteltuja synergiahyötyjä ei synny.

Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluosuudesta selvisi, että selvästi suurimmassa osassa haastatelluista tapauksista yrityskaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta t&k-toiminnan laajuuteen. Haastateltavat kertoivat, että t&k-toimintaa harjoitettiin yrityksissä yleensä suurin piirtein samassa mitassa kuin aiemminkin. Kiinnostavaa oli kuitenkin se, että yrityskaupat olivat useissa haastatelluissa yrityksissä vaikuttaneet t&k-toiminnan sisältöön. Haastatteluiden mukaan vahva brändi yleensä säilytettiin.

Voidaanko näistä tuloksista vetää johtopäätöksiä yrityskauppojen hyödyistä Suomen kansantalouteen? Selkeää näyttöä siitä, että yrityskaupalla olisi vaikutusta yritysten menestykseen ei saatu, joka tarkoittaa sitä, että jokainen yritysosto on erikoistapaus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja. Siksi on tärkeää panostaa synergiaetujen hyödyntämiseen yritysoston jälkeen. Myönteinen tulos oli se, että ostettujen yritysten t&k-toiminnassa ei tapahtunut suurta muutosta, jolloin sitä ei siirretty Suomesta pois yritysoston jälkeen. Aineettoman omaisuuden osalta näyttäisi siltä, että jos brändi ja tuotemerkki olivat vahvoja, niin silloin ne säilytettiin myös yrityskaupan jälkeen. Muussa tapauksessa ne ajettiin alas ja ostetun yrityksen tuotteet ja palvelut sulautettiin ostavan yrityksen brändin ja tuotemerkin kanssa.

Linkki raporttiin:
https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/yrityskaupat-ja-niiden-vaikutukset-kohdeyrityksiin/

Jari Hyvärinen
Business Finland

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Valtioneuvosto on 21.4.2022 tehnyt periaatepäätöksen yrittäjyydestä. Periaatepäätös on kokoava asiakirja, jonka tarkoitus on viestiä valtioneuvoston tahtotilaa yrittäjyyden edistämisessä sekä koota yhteen keskeisiä yrittäjyyden edistämisen toimia ja lähestymistapoja. Periaatepäätöksellä halutaan myös osaltaan vahvistaa yrittäjyyden roolia ja merkitystä hyvinvoinnin, myönteisen taloudellisen kehityksen, työllisyyden ja elinvoiman taustalla. Yrittäjyyden periaatepäätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Periaatepäätös yrittäjyydestä linjaa keskeisimmät periaatteelliset ja pidemmän aikavälin tavoitteet ja toimet, joilla yritysten toimintaedellytyksiä voidaan tukea pitkäjänteisesti eri hallinnon aloilla. Periaatepäätös pohjautuu aiemmin laadittuun yrittäjyysstrategiaan, jossa tunnistettiin yrittämiseen liittyviä haasteita sekä toimia, joilla niihin voidaan vastata.

Yrittäjyyden periaatepäätös

Yrittäjyyden periaatepäätökseen, sen sisältöön, taustaan, valmisteluun, toimenpiteisiin ja seurantaan voi tutustua tarkemmin esimerkiksi tästä linkistä.

Periaatepäätökseen nostetut toimenpiteet ja panostusalueet koskevat useampia ministeriöitä, ja niiden toteutus edellyttää toimia läpi valtioneuvoston. Luonnollisesti toteutus edellyttää myös aktiivista vuoropuhelua hallinnon, yrityskentän, järjestöjen sekä kaikkien yrityspalvelutoimijoiden kesken. Perimmäisenä, kokoavana tavoitteena on lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomi on hyvä toimintaympäristö yrityksille. Tavoitteena on myös lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta kansainväliset osaajat ja opiskelijat haluavat työllistyä tai toimia yrittäjinä Suomessa sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten investointien kohdemaana.

Periaatepäätöksen toiminnallisena ytimenä ovat ministeriöiden ja sidosryhmien toimet kestävän kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseksi. Näitä toimenpidealueita periaatepäätöksessä on yhteensä kuusi kappaletta, joista yksi keskittyy nimenomaan omistajanvaihdoksiin:

”Onnistuneet, oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavat omistajanvaihdokset ovat yksi väylä uudistaa ja kasvattaa liiketoimintaa sekä turvata ja parantaa alueiden elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Ikääntyvien yrittäjien määrän lisääntymisen myötä lisääntyvät myös haasteet sopivien jatkajien löytämiseksi.”

”Paitsi ikääntyneiden yrittäjien yritystoiminnan jatkon turvaamiseksi, valmiutta ja kyvykkyyttä omistajanvaihdoksiin ja omistajuuden kehittämiseen tarvitaan yritys- ja yrittäjäkentässä muutenkin yritystoiminnan uusiutumisen ja kehittymisen mahdollistamiseksi ja yritysdynamiikan vahvistamiseksi.”

Toimenpidealueet

Omistajanvaihdoksiin liittyvinä käytännön toimenpidealueina periaatepäätös nostaa erityisesti esiin seuraavat kokonaisuudet, joihin hallitus omalta osaltaan haluaa olla aktiivisesti vaikuttamassa:

• Hallitusohjelma- ja kehysriihikirjausten, kotimaisen omistamisen ohjelman toimien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä toteuttaman Omistajanvaihdosfoorumin toimien lisäksi kiinnitetään omistajanvaihdoksissa huomiota myös liiketoiminnan jatkajiin. Jotta omistajanvaihdokset tapahtuvat mahdollisimman sujuvasti, tulee huolehtia, että jatkajien saatavilla on riittävästi jatkajaosaamista tukevaa jatkuvan oppimisen tarjontaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimesta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, kehitysyhtiöt)
• Vahvistetaan omistajanvaihdosnäkökulmaa yrityspalveluissa ja yritysneuvonnassa: palvelujen ja neuvonnan keinoin ja niille tarkoitetun käyttöalueen puitteissa edistetään yrityksen, sen prosessien, verkostosuhteiden, hallinnon ja omistajuuden kehitystä tavalla, joka tarvittaessa mahdollistaa yrityksen tai sen toiminnan hallitun siirtymisen joko yrityksen sisältä tai ulkopuolelta tulevalle toiminnan jatkajalle/jatkajille ja/tai omistajille. Suunnataan palveluja omistajanvaihdostilannetta lähestyvien ja omistajanvaihdoksen läpikäyneiden yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. (TEM, OKM, MMM, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, kehitysyhtiöt, kunnat, elinkeinoelämän järjestöt)

Mielestämme on arvokasta, että omistajanvaihdosten edistämisen tematiikka on vahvasti nostettu esille yrittäjyyden periaatepäätöksessä. Tämä antaa osaltaan kannustusta ja suuntaa sille monipuoliselle ja monitasoiselle yhteistyölle, jota onnistuneiden omistajanvaihdosten edellytysten jatkuva parantaminen edellyttää.

Omistajanvaihdosten edellytysten kehittäminen, kuten yritystoiminnan puitteiden parantaminen ylipäätäänkin, on nimenomaan yhteistyötä, johon tarvitaan mukaan kaikki yrittäjyyden toimijat, hallinto, yksityiset ja julkiset yrityspalvelut, yrittäjyyden järjestökenttä, opetus- ja tutkimussektori, sekä luonnollisesti yritykset, nykyiset ja tulevat yrittäjät, joiden varassa suomalainen yrittäjyys kehittyy, uudistuu, oppii ja vahvistuu.

Jaana Lappi
Neuvotteleva virkamies

Kari Alanko
erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrityksen omistajanvaihdos on yrittäjyyden opiskelijoiden kestosuosikki opinnäytteen aiheena. Omistajanvaihdokset tarjoavat loppumattoman lähteen hyville tutkimuskysymyksille ja aiheen tärkeys on vaivatonta perustella. Aina voi tehdä tutkimuksen esimerkiksi ov-prosessin tarkastelusta, omistajanvaihdoksen menestystekijöistä, prosessin syy-seuraussuhteista tai ov-prosessin eri toimijoiden keskinäisestä dynamiikasta.

Muutaman viime vuoden aikana LUT-yliopiston Yrittäjyyden DI-ohjelmassa omistajanvaihdosta on käsitelty monilla tavoilla: yritysostoja on tarkasteltu yrityksen kasvustrategiana ja mahdollisuutena strategiseen uudistumiseen. Useita töitä on tehty yritysostoprosessin systematisoinnista. Näissä tapauksissa ostaja on tehnyt tai tekemässä useita yritysostoja ja tavoitteena on luoda yritysostoihin liittyvää pysyvämpää osaamista organisaatioon. Osaaminen korostuu myös yritysostojen jälkeiseen integraatioprosessiin liittyvissä opinnäytteissä. Erityisesti näissä tutkimuksissa analyysi paranee, kun opiskelija pystyy syventymään johonkin tarkasti rajattuun ilmiöön. Siten esimerkiksi omistajaohjauksen muodostuminen ostettuun yritykseen yrityskaupan jälkeen on erityisen mielenkiintoinen tutkimusaihe ja lopputulos ei ole ennalta arvattava. Myös yritysten kulttuurisen sulauttamisen eli akkulturaation analyysi on tarjonnut uusia näkökulmia.

Luonnollisesti omistajanvaihdoksia on tutkittu myös perheyrityskontekstissa. Sukupolvenvaihdos on suhteellisen hyvin tutkittu aihe, mutta tehokkailla rajauksilla on edelleen mahdollista päästä eteenpäin. Niinpä opinnäytteissä analyysien kohteina on ollut esim. jatkajien keskinäiset suhteet, sukupolvenvaihdosprosessin käynnistäminen, ja vaikeudet saada luopuja luopumaan. Tyypillisesti sukupolvenvaihdostutkimuksissa omistavan perheen sisäinen vuorovaikutus ja dynamiikka korostuvat.

Edellisessä Omistajanvaihdosfoorumin blogissa Jari Huovinen nosti esiin tiimiyrittäjyyden omistajanvaihdoksissa ja ehdotti, että tiimillä voisi olla vaikutusta omistajanvaihdoksen onnistumiseen. Kyseisestä näkökulmasta on hämmästyttävän vähän tutkimusta, ja sitäkin vähemmän opinnäytteitä. Myös yrityskauppojen erityistapaukset kuten MBO-kaupat ovat yllättävästi teema, jota ei ole juuri tutkittu.

Pro gradu töiden tai diplomitöiden merkitys tutkimukselle on varsin rajallinen mutta on tärkeää huomata, että merkittävä osa opinnäytteistä tehdään todellisiin yrityksiin, joissa omistajanvaihdokseen liittyvät kysymykset ovat käsillä. Yrittäjyyden diplomitöiden tekijät ovat monesti yrittäjiä, yritysten omistajia, yrityksessä työskenteleviä asiantuntijoita tai yritystoiminnan tukiorganisaatioiden asiantuntijoita. Relevantin ja rikkaan aineiston saaminen on siten useimmiten varmistettu ja tutkimuksen tulosten luotettavuus merkittävästi parempi. Käytännön toimijoina he pystyvät varmistamaan, että heidän opinnäytteensä ei jää vain virtuaaliseen kirjahyllyyn pölyttymään vaan tulee hyödynnettyä käytäntöön jo tutkimuksen aikana.

Tutkimus hyötyy siitä, että tutkija tuntee tutkimuskohteensa tarkkaan ja yritystoiminnan kehittäminen hyötyy siitä, että kehittäminen tapahtuu analyyttisesti, nojaten tieteelliseen tietoon ja metodiin. Uuden tiedon tarve omistajanvaihdoksista on jatkuva. Opiskelijoiden opinnäytteet ovat osaltaan kattamassa tuota tarvetta.

Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrittäjyys on täynnä myyttisiä tarinoita, joissa sankariyrittäjä on luonut yrityksensä tyhjästä ja raivannut tiensä menestykseen. Vaikka nämä tarinat usein henkilöityvätkin yhteen yrittäjään, niin lähes poikkeuksetta yksilön menestyksen taustalta löytyy suuri joukko muitakin osaavia ihmisiä. Yrittäjyys ei nimittäin ole yksilösuoritus vaan pikemminkin joukkuelaji, jossa yrittäjän menestyminen syntyy kyvystä hyödyntää verkostoja ja löytää oikeat osaajat oikeisiin tehtäviin.

Joukkuelajista on ehdottomasti kyse esimerkiksi silloin, kun yhdellä yrityksellä on useampia omistajayrittäjiä. EK:n kyselyn mukaan lähes kolmannes työnantajayrityksistä on tällaisten yrittäjyystiimien vetämiä. Näitä omistajajoukkueita esiintyy kaikenkokoisissa yrityksissä, niin pienissä kuin suurissa. Varsinkin monella kasvuhakuisella yrityksellä, tai urheilutermein seuralla, on usein monta sen operatiiviseen toimintaan osallistuvaa omistajaa.

Kyselyn perusteella yhä useampi yrittäjä hyödyntää myös yrityksen ulkopuolista asiantuntemusta yritystoimintansa kehittämisessä ja johtamisessa. Esimerkiksi ulkopuolisista osaajista koostuvia neuvonantajatiimejä (advisory board) esiintyy 15 prosentissa työnantajayrityksistä, kun osuus aikaisemmissa kyselyissä on ollut kymmenisen prosenttia. Yli puolet näistä yrityksistä arvioi neuvonantajatiimien merkityksen lisääntyneen viimeaikaisissa kriiseissä, jotka ovat pakottaneet monet yritykset joko sopeuttamaan toimintaansa tai etsimään sille uutta suuntaa. Näissä muutostilanteissa omistaja- ja johtamisosaaminen on korostunut ja ulkopuolisen avun tarve lisääntynyt.

Luonnollisesti neuvonantajatiimien kokoonpano vaihtelee paljon yritysten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niissä voi olla mukana esimerkiksi yrittäjäkollegoja, ulkomaankaupan konkareita, digiosaajia, yritysjärjestelyjen ja johtamisen ammattilaisia tai rahoituksen ja talouden asiantuntijoita. Joissain yrityksissä neuvonantajatiimit voivat toimia myös ensimmäisenä kehitysvaiheena tai esiareenana varsinaisen hallitustyöskentelyn kehittämiselle ja potentiaalisten hallitusjäsenten testaamiselle. Tällä hetkellä työnantajayrityksistä 36 prosentilla on yksi tai useampi yrityksen ulkopuolinen henkilö hallituksessaan. Todennäköisimmin ulkopuolisia hallitusjäseniä esiintyy kasvuhakuisissa ja vientiä tekevissä yrityksissä. Lisäksi ulkopuolisten hallitusjäsenten hyödyntäminen lisääntyy selvästi yrityskoon kasvaessa.

Varsinkin kasvuyrittäjät ovat siis usein hyviä seuran omistajia, jotka osaavat valita joukkueelleen parhaat valmentajat ja pelaajat joukkuelajissa nimeltä yrittäjyys. Osin tämän seurauksena he myös onnistuvat yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa – hyvän joukkueensa ja jatkuvan kehitystyön ansiosta.

Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja,
Johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yritysten omistajanvaihdospalvelut ovat keskittyneet sinne, minne yrityksetkin eli Suomessa käytännössä lähinnä pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Yritysten omistajanvaihdospalveluja tarvitsevat kuitenkin kaikki yritykset eri puolilla maata. Maaseudun elinvoiman kulmakiviä ovat maaseudulla toimivat yritykset. Maaseudun työllistävien yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen, niiden olemassaolon jatkuminen ja kasvu ovat keskeisiä edellytyksiä maaseudun elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamiseen. Omistajanvaihdoksilla on suuri vaikutus työllisyyteen, verotuloihin sekä alueiden vetovoimaan ja vireystilaan. Jokaisella maaseudulla toimivalla yrityksellä on vahva paikallinen rooli ja merkitys paikkakunnan elinvoimalle.

110 julkista ja yksityistä omistajanvaihdostoimijaa kertoi näkemyksistään

Maaseutuyritysten omistajanvaihdospalvelujen nykytilaa selvitettiin sekä julkisten että yksityisten toimijoiden näkökulmasta. Kyselyihin vastasi yhteensä 110 julkista toimijaa ja yritysvälittäjää ja yksityistä omistajanvaihdosasiantuntijaa. Vastausprosentit olivat hyviä ja eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta.

Julkiset matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut tasalaatuisemmiksi ja tiiviimpään yhteistyöhön yksityisten asiantuntijoiden kanssa

Julkisten toimijoiden strategioissa omistajanvaihdosten edistäminen on hyvin tunnistettu, omistajanvaihdospalveluja tarjoaa laaja joukko julkisia toimijoita ja kehittämishankkeilla on suuri merkitys. Omistajanvaihdosten huomiointi strategioissa ei siis kovin vahvasti näy julkisten toimijoiden pysyvässä budjettirahoituksessa. Matalan kynnyksen neuvontapalvelujen sisältö on pääasiassa kunnossa, mutta alueellista kirjavuutta ilmenee runsaasti ja niitä ei tunneta alueilla riittävästi. Julkisten toimijoiden välinen yhteistyö on hyvin organisoitua ja yhteistyö on hyvää. Sen sijaan yksityisiä asiantuntijoita on vain vähän mukana yhteistyössä. Julkiset toimijat tarvitsevat lisää tietoa yksityisistä palveluista.

Selvitys julkisille toimijoille tarjoaa useita toimenpidesuosituksia nykytilanteen parantamiseksi. Matalan kynnyksen neuvontapalvelujen rahoitus pitäisi saada nykyistä vakaammalle pohjalle ja sisältö pitää yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Asiantuntijapalvelusetelin käyttöönoton mahdollisuutta tulisi selvittää. Omistajanvaihdospalvelujen markkinointiin tulisi panostaa ja yritysneuvojat tarvitsevat yhteistä koulutusta koko maan tasolla. Yksityisiä omistajanvaihdosasiantuntijoita tulisi ottaa mukaan alueellisiin omistajanvaihdosfoorumeihin. Toisaalta heidän pitäisi aktivoitua pitämään yhteyttä julkisiin toimijoihin.

Yksityiset toimijat tavoittelevat asiakkaikseen suurempia yrityksiä mutta myös heistä kolmasosa tarjoaa asiakkailleen ilmaisia palveluja

Yksityiset toimijat näkevät niin ikään parantamisen varaa yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa. Ensisijaisena kohderyhmänään yritysvälittäjät ja yksityiset omistajanvaihdosasiantuntijat tavoittelevat suuria yrityksiä ja pienimpiä yrityksiä heistä palvelee vain joka neljäs. Kun suurin osa omistajanvaihdoksista tapahtuu mikroyrityksissä, matalan kynnyksen neuvontapalveluita tarvitaan erityisesti mikroyritysten näkökulmasta. Yritysvälittäjien palvelujen ytimessä ovat yritysvälitys, yrityskaupat ja yritysjärjestelyt, mutta useimmat tarjoavat kattavasti erilaisia omistajanvaihdospalveluja ja kolmannes tarjoaa asiakkailleen ilmaisen ensimmäisen tapaamisen. Yksityiset toimijat kokevat, että osa julkisten toimijoiden tarjoamista ilmaispalveluista haittaa heidän liiketoimintaansa.

Yksityisten tulisi olla aktiivisempia myös julkisten toimijoiden suuntaan

Selvitys yksityisille toimijoille päätyy kolmeen toimenpidesuositukseen. Yksityisten toimijoiden tulisi lisätä aloitteellisuutta yhteistyön vahvistamiseksi alueellisten julkisten toimijoiden kanssa, palvelujen tuotekehityksessä ja markkinoinnissa tulisi kiinnittää huomioita mikroyritysten palvelutarpeisiin sekä heidän pitäisi viestiä nykyistä tehokkaammin palveluistaan julkisille omistajanvaihdospalveluja tarjoaville toimijoille.

Keskeiset erot julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä

Julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on muutamia keskeisiä eroja omistajanvaihdospalvelujen suhteen. Hankerahoituksella on ei ole merkittävää roolia yksityisille toimijoille. Julkisten toimijoiden omistajanvaihdospalveluista hankerahoituksella toteutetaan kolmannes ja usein hankerahoitus mahdollistaa myös päätoimisen asiantuntijan. Julkisilla toimijoilla ei ole tavoitteita asiakkaiden koon suhteen, mutta yksityiset tavoittelevat suurempien yritysten asiakkuuksia. Asiakkaille ilmaisia palveluja tarjoavat kaikki julkiset toimijat, mutta vain kolmasosalla yksityisiä on sellaisia tarjolla. Julkiset toimijat pitävät alueiden omistajanvaihdostoimijoiden yhteistyötä hyvin organisoituna. Yksityisten toimijoiden mielestä näin ei ole.

Matalan kynnyksen neuvontapalveluita tarvitaan jatkossakin

Molempien selvitysten tuloksista voidaan nostaa esiin kaksi keskeistä vastaajille yhteistä näkemystä. Matalan kynnyksen neuvontapalveluja tarvitaan ja vastaajat toivovat julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön lisäämistä.

Kiitos kaikille selvitykseen vastanneille. Selvitykset (urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438308 ja urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061646991) ovat osa Maaseutuyritysten omistajanvaihdosekosysteemin kehittäminen – Matalan kynnyksen omistajanvaihdospalvelut myyjille ja ostajille hanketta. Valtakunnallista ja EU-osarahoitteista (Maaseuturahasto) hanketta toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa Suomen Yrittäjät, Suomen Uusyrityskeskukset ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Hankkeen päätavoitteina on rakentaa toimintamalli maaseutuyritysten myyjien ja ostajien ohjautumisesta omistajanvaihdospalvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi sekä rakentaa ja pilotoida valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto edistämään maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia.

Juha Tall, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Anneli Komi, Suomen Yrittäjät
Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Omistajanvaihdos on yritystoiminnasta luopuvien omistajien lisäksi iso muutos myös yrityksen henkilöstölle.  Henkilöstöllä saattaa yrityskaupan yhteydessä olla esimerkiksi huoli työpaikan pysyvyydestä, monesti kun yrityskaupan yhteydessä pyritään myös toimintojen tehostamiseen. Työntekijöillä saattaa olla myös hyvin vahva sitoutuminen yrityksen aikaisempiin omistajiin, jolloin siirtymistä uuden omistajan palvelukseen ei pidetä välttämättä aina mielekkäänä.  Yrityskulttuurin mahdollinen muuttuminen omistusjärjestelyn yhteydessä voi olla myös kriittinen tekijä; yritykselle tärkeät henkilöt saattavat pohtia haluavatko he jatkaa edelleen vai olisiko jo aika tehdä jotain muuta täysin uudessa työpaikassa.

Jo ennen yrityksen omistajanvaihdoksen toteuttamista osaavan henkilöstön sitoutumisesta huolehtiminen on tärkeää, koska yritystoiminnan arvo määräytyy varsinkin erityisosaamista edellyttävillä toimialoilla merkittävästi henkilöstön osaamisesta ja henkilöstön pysyvyydestä. Uuden omistajan keskeinen tavoite omistusjärjestelyssä on saada osaava henkilöstö pysymään yrityksen palveluksessa, jolla henkilöstöllä on osaamisensa lisäksi yleensä myös toimivat verkostot kaikkiin yrityksen toiminnan kannalta tärkeisiin yhteistyökumppaneihin.

Mikäli henkilöstön -ja varsinkin avainhenkilöiden- sitouttaminen omistajanvaihdoksen yhteydessä ei onnistuisi niin pahimmillaan yritykselle tärkeät henkilöt voivat siirtyä kilpailijalle, jolloin kriittisen osaamisen ja kokemuksen menettäminen aiheuttaisi erittäin hankalan tilanteen uusille omistajille. Yrityksestä lähtevän työntekijän mukana saattaa lisäksi samalla siirtyä muitakin yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä osaajia. Uusien henkilöiden kouluttaminen korvaamaan yrityksestä lähteneiden avainhenkilöiden osaamista vie aikaa, aiheuttaa tulonmenetyksiä ja kustannuksia.

Onnistunut henkilöstön sitouttaminen voi olla työhön ja työympäristöön liittyvää sekä taloudellisia etuja

Henkilöstön oikea-aikaisen sitouttamisen keinoja yleisellä tasolla ovat ilman muuta hyvä työilmapiiri ja johtaminen, kilpailukykyiset edut ja urakehitysmahdollisuudet. Myös luottamus uusiin omistajiin sekä usko työpaikan pysyvyyteen ovat arvostettuja asioita.

Edellä olevien asioiden lisäksi kannustavia sitouttamisen keinoja ovat tietyt henkilöstön taloudelliset edut. Kilpailukykyisen palkan lisäksi ne voivat olla yrityksen osakkeisiin perustuvia ratkaisuja, joissa sitouttamis- ja kannustinohjelmiin kuuluvat henkilöt saavat yrityksen osakkeita joko tietyllä alennuksella tai täysin vastikkeetta. Mikäli henkilö ei jatkaisi yrityksen palveluksessa vähintään sovittua ajanjaksoa – yleensä tiettyä määrää vuosia- hänen menettää sovitun edun. Sitouttamis- ja kannustinohjelmat voivat toki olla muitakin kuin osakepohjaisia ja vaihdella eri ura- ja elämänvaiheen mukaan (esimerkiksi tietty osuus voitonjaosta). Keskeistä kuitenkin on, että pelkästään ylimmän johdon sijasta yrityksen avainhenkilöitä tulisi sitouttaa riittävän laajasti myös eri toiminnoista ja eri tasoilta, jotta varmistetaan yrityksen kannalta kaikki tärkeät osa-alueet.

Osakasrahoitus tarjoaa ratkaisun rahoitukseen

Yleisesti sitouttamis- ja kannustinohjelmissa käytetään osakepohjaisia ratkaisuja, joissa edunsaajien tulee maksaa osakkeista tietty alennettu hinta sitoumuksin pysyä työnantajan palveluksessa tietyn ajan. Näiden ”alennuksella” ostettavien osakkeiden maksaminen varsin nopealla aikataululla saattaa edunsaajan elämänvaihe huomioiden olla haasteellista. Nordealla on tähän tarkoitukseen kehitetty osakasrahoitus-palvelu, joissa osakkeiden hankintaan on mahdollista saada tietyin edellytyksin rahoitusta joko ostettavia osakkeita tai muuta vakuutta vastaan. Tämä yrityskohtaisesti räätälöitävä osakasrahoituksen palvelumalli on mahdollistanut yrityksille paremmat edellytykset kannustin- ja sitouttamisratkaisujen toteuttamiseksi ja siihen osallistuville henkilöille toimivamman tavan rahoittaa tarjottujen osakkeiden hankinta.

Omistajanvaihdoksen onnistumisen varmistamiseksi toteutettava osakepohjainen kannustinohjelma voi monissa tapauksissa toimia myös yritystoiminnan myyville henkilöille, jolloin myös heillä on omistusjärjestelyn jälkeenkin taloudellinen intressi olla tukemassa uuden omistajan onnistumista. Ja hyvät henkilöstöedut kannustinjärjestelmineen voivat ylipäätään paremmin houkutella myös uusia avainosaajia varmistamaan uusille omistajille siirtyneen yrityksen onnistumista ja matkaa kohti kannattavaa kasvua.

Markku Fränti
Head of Corporate Advisory & Shareholder Finance
Nordea, Business Banking Finland

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.